Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa laadunhallinnan ja laatujohtamisen menettelyistä ja hyödyntämisestä sosiaali- ja terveydenhuollon kontekstissa palvelujärjestelmän rakenneuudistuksessa. I osatutkimuksen tavoitteena oli kuvata laadunhallinnan ja laatujohtamisen tilaa, ja arvioida siinä havaittavia yhteneväisyyksiä ja eroja julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioissa yhden maakunnan kuuden sote-organisaation ja yliopistosairaanhoitopiirin yksiköissä. Kyselytutkimuksessa nimetyt vastaajat (n=30) sairaanhoitopiirissä ja kunnissa (n=27) olivat tiedonantajina. II osastutkimuksen tavoitteena oli tunnistaa sosiaali- ja terveydenhuollon hoito- ja palveluketjuihin kohdistuvan alueellisen yhteistyön tilaa ja tarpeita laadunhallinnan näkökulmasta. III osatutkimuksen tavoitteena oli kuvata ja arvioida sote-organisaatioiden toiminnan laadunarvioinnin tilaa ostopalvelut mukaan lukien. Haastattelututkimukseen osallistui kolmen yliopistosairaanhoitopiirin yksikön nimettyjä edustajia (n=11) sekä kolmen kunnan sote-organisaation edustajia (n=11). IV osatutkimuksen tavoitteena oli systemaattisen kirjallisuuskatsauksen (n=15) ja sisällön analyysin avulla kuvata ja analysoida vaikuttavia johtamisen piirteitä terveydenhuollon laadun johtamisessa.

Tutkimusorganisaatioiden laadunhallinta oli vaihtelevaa, mukaan lukien ostopalvelujen laadunarviointi. Kansallisen ohjauksen ja ajantasaisen tiedon puute sekä organisaatioiden kehittymätön laatukulttuuri tunnistettiin hidasteiksi alueellisen laatuyhteistyön kehittymiselle. Erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon yhdyspinnalla asiakasprosessien laadunarvioinnin koettiin olevan hyvin vähäistä, eikä integraatiopyrkimyksiä tullut esiin tässä tutkimuksessa palvelurakenneuudistuksen valmistelun ollessa meneillään. Vaikuttaviksi laadun johtamisen piirteiksi tunnistettiin strateginen, tietoperusteinen, arvopohjainen, kannustava, osallistava ja kommunikoiva johtaminen.

Tuloksia voidaan hyödyntää sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän integraation jalkauttamisen tukena, muutosjohtamisen sekä laatujohtamisen menettelyjen hyödyntämisen tukena. Lisäksi tuloksien tuottamaa tietoa voi hyödyntää johtamiskoulutuksessa sekä palvelujärjestelmätutkimuksessa.