Nykypäivän aktiivinen kansalaisuus edellyttää ymmärrystä tieteestä ja myönteisiä asenteita sitä kohtaan. Jotta koulussa voidaan tukea tiedemyönteisyyttä, luokanopettajilla on oltava tiedepääomaa. Tiedepääomalla tarkoitamme sitä, mitä ihminen tietää tieteestä, mitä hän tieteestä ajattelee, keitä tieteeseen liittyvää ymmärtämystä omaavia ihmisiä hän tuntee ja miten nämä kaikki vaikuttavat hänen arjen toimintaansa. Tässä tutkimuksessa selvitämme, millaisia tiedepääoman ulottuvuuksia on löydettävissä opintojen alkuvaiheen luokanopettajaopiskelijoilta ja miten he eroavat taustoiltaan tiedepääoman suhteen. Tutkimukseen osallistui 167 luokanopettajan koulutusohjelman ensimmäisen vuosikurssin opiskelijaa, jotka vastasivat tiedepääomakyselyyn. Aineiston analyysimenetelmänä oli eksploratiivinen faktorianalyysi. Luokanopettajaopiskelijoiden eri taustojen välisiä eroavuuksia tutkittiin riippumattomien otosten T-testillä sekä yksisuuntaisen varianssianalyysin avulla. Ensimmäisen vuoden luokanopettajaopiskelijat suhtautuivat tieteeseen pääosin myönteisesti. Taustoilla oli kuitenkin merkitystä, sillä opiskelijat, joilla oli korkeakoulutetut vanhemmat, olivat saaneet enemmän kannustusta luonnontieteisiin kuin ne, joiden vanhempien koulutus oli matalampi. Lisäksi nuoremmilla opiskelijoilla korostui mielipiteiden ja uskomusten merkitys vanhempiin opiskelijoihin verrattuna. Esitämme tutkimuksen johtopäätöksinä keinoja tiedepääoman tukemiseksi opettajankoulutuksessa.