Tutkimus käsittelee musiikin merkityksiä ja roolia yksilön elämänkulussa sekä musiikkisuhteen muodostumista ja kehittymistä elämän aikana. Tutkimalla ihmisiin kokonaisvaltaisesti vaikuttavaa ja meitä tahtomattakin ympäröivää musiikkia, voidaan syventää ymmärrystä sen merkityksestä osana ihmisten elämää. Tutkimalla musiikkisuhteen muutoksia eri elämänvaiheissa ja musiikkiin liittyviä teemoja, kuten hyvinvointia, kasvua, oppimista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta, voimme myös paremmin ymmärtää ja tukea ihmisiä eri elämäntilanteissa.

Musiikkisuhdetta tarkastellaan tutkimuksessa sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä kasvuympäristöissä. Musiikkisuhteen muodostumisen mallintamisessa sovellettiin Bronfenbrennerin ekologista systeemiteoriaa ja Kosken liikuntasuhde lähestymistapaa sekä kulttuurisen osallisuuden ja musiikillisen toimijuuden käsitteitä. Tutkimuksessa tarkastellaan musiikkimuistoistaan kirjoittaneiden (n=26) eri-ikäisten ihmisten erilaisia musiikkisuhteita. Tutkimusaineisto kerättiin lumipallotekniikalla lähettämällä musiikkimuisteluun kehottavaa kirjoituspyyntöä eri tiedotusvälineissä ja eri kanavien kautta. Elämäkertatutkimus toteutettiin laadullista teema-analyysiä ja tyypittelyä käyttäen. Musiikillisten elämäkertojen tutkiminen mahdollistaa musiikkikokemuksien tarkastelun eri elämänvaiheissa eri kasvuympäristöissä.

Tutkimuksessa jaotellaan musiikkisuhteet elämäkertojen perusteella kuuteen eri tyyppiin: suorittajiin, musiikkiammattilaisiin, musiikkitaidoistaan epävarmoihin, musiikkifaneihin, musiikkikulttuurin vaalijoihin ja rennosti harrastaviin. Kukin ryhmä tuo esiin erilaisia näkökulmia ja kokemuksia musiikin merkityksestä ja vaikutuksista elämään. Tutkimuksen tavoitteena on tuoda esiin eri musiikkisuhdetyyppien kautta musiikin moninaisia ja keskenään yhtä arvokkaita merkityksiä sekä hahmottaa, millaista musiikillista osallisuutta ja toimijuutta musiikkiin liittyy.

Tutkimus osoittaa, että musiikkisuhde rakentuu moninaisissa ympäristöissä ja elämän käännekohdissa. Lisäksi tutkimus osoittaa, että musiikki voi toimia merkittävänä tekijänä yksilön identiteetin, yhteisöllisyyden ja hyvinvoinnin rakentumisessa. Yhteiskunnalliset ja kulttuuriset muutokset heijastuvat yksilöiden musiikkimuistoissa, mikä korostaa musiikin laajaa ja syvällistä vaikutusta elämään. Tutkimalla musiikkisuhteita ja musiikin merkityksiä voidaan paremmin luoda mahdollisuuksia monipuolisiin musiikkikokemuksiin eri ympäristöissä, kuten kasvatuksen ja koulutuksen konteksteissa. Näin voidaan samalla edistää yksilön hyvinvointia. Tutkimus syventää ymmärrystämme ihmisten musiikkisuhteista ja tarjoaa samalla uusia näkökulmia ja välineitä musiikkikasvatuksen kehittämiseen.