Artikkelissa tarkastellaan kuvataiteilija Hanneriina Moisseisen moniaistisessa teoskokonaisuudessa Kannas (2016) rakentuvaa äänellistä ja kuvallista tulkintaa sodankäynnin ympäristövaikutuksista. Käsittelyn keskiöön nostetaan teoksessa äänellisesti ja visuaalisesti kuvattu seksuaalisen väkivallan teko, jota itämerensuomalaisen huolirunon kontekstissa tarkastellaan paralleelisessa suhteessa sodan aiheuttamaan ympäristötuhoon.

Artikkelin käsittelyn perusteella Kannas-teoskokonaisuus määritellään ympäristötekstiksi, joka osallistuu nykyhetkessä käytävään ympäristökriittiseen keskusteluun ja jota voidaan käyttää esimerkkinä suomalaisesta ekokansanmusiikista; ihmisen ja ympäristön välisiä suhteita ja niihin vaikuttavia kulttuurisia ilmiöitä kriittisesti nykyhetkessä tarkastelevasta suomalaisesta nykykansanmusiikista, joka käyttää ympäristökriittisesti orientoituneen ilmaisunsa rakennusaineena itämerensuomalaiseen kansanomaiseen kulttuuriperintöön sisältyvää musiikillista tai muuta kulttuurista ainesta.