Tarkastelemme tässä artikkelissa monimuuttuja-sekamallin avulla, minkä adjektiivin lähisynonyymisista pesueista suuri/iso/kookas ja tärkeä/keskeinen/merkittävä S2- ja S1-puhujat valitsevat kaunokirjallisessa tekstikontekstissa. Edistyneiden kielenoppijoiden lähisynonyymien käytön ja opettamisen ongelmat on tunnistettu jo varhain. Lähisynonyymivalinnat on havaittu toisen kielen oppimisen tutkimuksessa yhdeksi yleisimmistä leksikaalisen tason syistä sille, että vielä edistyneidenkin kielenoppijoiden kielenkäyttö voi vaikuttaa kontekstille epätyypilliseltä. Aiempi tutkimus on lisäksi osoittanut, että kaunokirjallisuuden lukeminen mahdollistaa sattumanvaraisen sanaston oppimisen niin ensikielisillä kuin toisen/vieraan kielen puhujilla.

Käyttöpohjaisen näkemyksen mukaan kieli ja sen oppiminen pohjautuvat luonnollisen kielen käyttöön. Kielenkäytön ytimessä ovat konstruktiot eli muoto-merkitys-käyttö-kombinaatiot, jotka muodostavat toisiinsa kytkeytyvän verkoston. Vertaamme S2- ja S1-puhujien adjektiivivalintoja niiden tyypilliseen käyttöön konstruktionäkökulmasta eli selvitämme, mitkä muuttujat selittävät sanavalintaa konstruktiossa, jossa adjektiivi toimii pääsanansa määritteenä. Varsinainen aineisto on kerätty kyselytutkimuksella, mutta käytämme valintaa selittävinä taustamuuttujina laajaa kirjoa erilaisia taustamuuttujia. Näihin kuuluu valinnanalaisen konstruktion ominaisuuksia (mm. sijamuoto), kielenkäyttäjäkohtaisia muuttujia (mm. kielitausta ja lukutottumukset) sekä useita korpuksista johdettuja, tarkastelunalaisen konstruktion tyypillistä käyttöä kuvaavia muuttujia (mm. adjektiivien ja niiden pääsanojen yhteisesiintymien suhteelliset vahvuudet kielen eri rekistereissä).

Tutkimuksen tuloksena havaittiin, että suomeksi lukevat S2-puhujat valitsevat adjektiiveja alkuperäisen kaunokirjallisen kontekstin mukaisemmin kuin muilla kielillä lukevat. S1-puhujilla ei vastaavaa vaikutusta ole. Konstruktioiden osalta tutkimus vahvistaa aiempaa tietoa siitä, että L1- ja edistyneet L2-puhujat hahmottavat konstruktioita huomattavan samantapaisesti. Tarkasteltujen kollokaatioiden tekstilajipreferenssillä ei ole suurta merkitystä korkeakoulutetuilla vastaajilla, mahdollisesti koska kyselyaineisto mittaa enemmän sanaston reseptiivistä kuin produktiivista hallintaa. Tulokset osoittavat, että tilastollisena menetelmänä käytetty monimuuttujainen sekamalli sopii tutkimuksessa tarkasteltavan ilmiön selittämiseen. Malli toimii molemmissa pesueissa hyvin, mutta kiinnostavasti se selittää selvästi paremmin suuri-pesueen adjektiivivalintojen vaihtelua. Synonymiaa käsittelevissä korpustutkimuksissa on usein tarkastelussa vain yksi lähisynonyymipari tai -pesue, joten tämän tutkimuksen pohjalta voi esittää, että synonyymiaa käsittelevässä tutkimuksessa yhden lähisynonyymipesueen tarkastelun pohjalta ei voi kovin luotettavasti tehdä synonymiaa yleisesti koskevia tulkintoja. Lisäksi tutkimuksen tulokset kannustavat käyttämään kaunokirjallisuutta aikuisten kielenopetuksessa.