Väitöskirja tarkastelee tehdastyöläisten tekemien firabelitöiden muistitietohistoriaa ja merkitystä suomalaisessa teollisuustyössä vuosina 1945–1990. Firabelitöillä tarkoitetaan työntekijöiden työpaikalla, työnantajan välineillä ja materiaaleilla sekä usein työajalla omaksi hyödykseen tekemiä töitä. Tutkimuksessa määritellään mitä firabelityöt olivat, ketkä niitä tekivät, minkä takia niitä tehtiin, ja miten ilmiö linkittyy osaksi tehdastyön lattiatason paikallisia suhteita ja työpaikkakulttuuria sekä niiden epävirallisia käytäntöjä. Tutkimus avaa uusia näkökulmia työväen historiaan, teollisuuden sosiaaliseen kulttuuriin ja muistitietotutkimukseen. Tutkimus koostuu johdanto- ja yhteenveto-osasta sekä neljästä artikkelista. Artikkeleissa käsitellään firabelitöiden aiheiden muuttumista yhteiskunnallisen rakennemuutoksen näkökulmasta; työntekijöiden, työnjohtajien ja työnantajan erilaisia suhtautumistapoja firabelitöihin sekä työntekijöiden ja heitä valvoneiden työnjohtajien yhteistyötä työnantajan määrittämässä työympäristössä; teollista järjestystä ja kuria firabeleja tehneiden työntekijöiden kokemusten näkökulmasta ja organisaation virallisten sääntöjen ja työntekijäyhteisön sisäisen kontrollin välistä suhdetta; sekä viimeisenä yhteisen tekijyyden (shared authority) vaikutusta haastattelemalla tuotetun muistitiedon muodostumisprosessissa muistitietotutkimuksen näkökulmasta. Tutkimuksen tärkein lähde on firabelitöitä käsittelevät muistitietoaineistot, jotka koostuvat tutkimusta varten tuotetuista haastatteluista ja itsekirjoitetuista muistelmista. Tutkimusta varten koottu muistitietokokoelma on myös tutkimustulos, joka on tallennettu muiden tutkijoiden käyttöön Työväen Arkiston kokoelmiin. Haastattelut muodostavat tutkimusaineiston perustan, jota täydentävät merkittävimpien teollisuusyritysten henkilöstöhallintoa ja varsinkin työntekijöiden kontrollia käsittelevät arkistoaineistot. Firabelit ovat tärkeä osa teollista kulttuuriperintöä, jossa yhdistyvät aineellinen ja aineeton kulttuuri. Historiallisesti firabelit ovat ilmentäneet työntekijöiden ammattitaitoa ja tarvetta ottaa teollisen kurin hallitsemaa ajan- ja tilankäyttöä omaan hallintaansa. Vaikka työnantajat ovat yrittäneet rajoittaa firabeleja säännöillä ja lupajärjestelmillä, työnjohtajat ovat usein epävirallisesti sallineet ne, mikä on parantanut työntekijöiden luottamusta työnjohtoon. Työntekijät ovat kuitenkin kiertäneet omapäisesti sääntöjä hyödykseen. Firabelien tuottaman taloudellisen hyödyn lisäksi ne ovat myös symboli tekijöidensä ammattiylpeydestä ja autonomiasta. Firabelit edustavat kollektiivista ilmiötä, johon kuuluvat keskinäinen apu ja palvelusten vaihto. Firabelitöiden merkitys on muuttunut yhteiskunnallisen rakennemuutoksen myötä: sotien jälkeen niitä tehtiin kodin tarvikkeiksi, mutta myöhemmin vapaa-ajan tuotteiksi ja lahjoiksi.

Asiasanat: Muistitieto, haastattelut, metodologia, teollisuustyöntekijät, teollisuusperintö, omaehtoisuus, työelämän suhteet, kontrolli, työpaikkakulttuuri

Abstract The oral history research on factory workers' “homer” phenomenon The dissertation examines the oral history and significance of firabeli in Finnish industrial labour from 1945 to 1990. Firabeli (homer in English) is an artefact made for one’s own benefit by a worker using his or her factory’s equipment and materials, and often during working hours. The study introduces homers as a phenomenon into Finnish historical research. It defines the concept of homer-production, and how it is connected to factorys' shop-floor relationships and workplace culture, as well as to informal practices within these settings. The study sheds new light on the everyday practices of factory life, the workplace culture of workers, and the practice of oral history research. The research consists of an introductory and summary section, as well as four research articles. The articles examine how societal structural change influenced on homer production and items; the differing perspectives of workers, supervisors, and employers toward the phenomenon, and the co-operation on the moral gray zone between workers and their supervisors in the employer-defined workspace; the workers' experiencies on the industrial order and control, and the relation between the organizations' official rules and workers collective practices. Additionally, the topic is examined from the viewpoint of the oral history research, focusing on the shared authority in the process of forming and researching oral histories. The primary source of the research is the oral history interviews conducted for the research, and the collection of self-written memoirs. The collection of memory-based sources is also a research result, which is stored in the Finnish Labour Archives’ for research use. The interviews form the foundation of the research material, supplemented by archival sources of major industrial companies, especially those related to personnel management and employee control. Homers are an important part of industrial heritage, combining tangible and intangible culture. Historically, homers have embodied the professionalism of workers and the need to control the use of time and space, which is governed by industrial discipline. Although employers have tried to limit homer production through rules and approval systems, supervisors have often allowed it informally, which has improved workers' trust in management. However, workers have persistently circumvented the rules to their advantage. In addition to the financial benefits of homer products, they are also a symbol of the professional pride and autonomy of their creators. Homers reflect the collective moral code of factory culture, where workers' independence and sense of community were intertwined. Homer production is a collective phenomenon involving mutual assistance and the exchange of favours. The meaning of objects has changed with the social restructuring in Finland: after the first part of the 20th century, a period marked by a shortage of goods caused by the economic depression and war-time rationing, the typical homers changed from utensils, tools and home supplies to leisure time supplies and ornaments.