"Olen varma, että hengitysilma taivaassa on tätä ihmeitä tekevää riemastuksen kaasua!"
kirjoitti runoilija Robert Southey 1800-luvun alussa vierailtuaan ystävänsä, kemiantutkimuksen
hyperlahjakkuus Humphry Davyn ilokaasuhipoissa. Ennen typpioksiduulin käyttöönottoa kirurgisessa
anestesiassa tämä pieni epäorgaaninen molekyyli vietti vuosia Lontoon suihkuseurapiirien päihteenä.
Miten se alun perin päätyi lääketieteilijöiden tietoisuuteen, miten ilokaasu selviytyi kilpailussa muita
varhaisia kaasunukutusaineita vastaan, ja kuka ansaitseekaan kunnian ensimmäisen modernin
yleisanestesian potilaalle annostelijana? Muun muassa näitä kysymyksiä valottaa kaksiosainen
artikkeli, jonka toinen osa julkaistaan syksyllä.