Artikkeli käsittelee maahanmuuttovastaisen keskustelun kielellisiä
piirteitä Suomi24-keskustelufoorumilla. Aihetta lähestytään
tapaustutkimuksen näkökulmasta. Tutkimuksen aineistona on syksyllä 2017
Suomi24-foorumilla käyty keskustelu. Artikkelin tavoitteena on kuvata
niitä kielellisiä keinoja, joilla tutkimuksen kohteena olevassa
keskustelu­ketjussa rakennetaan maahanmuuttovastaista ideologiaa. Huomio
kohdistuu erityisesti siihen, millaisin leksikaalisin, syntaktisin,
tekstuaalisin ja diskursiivisin keinoin keskustelun osallistujat
rakentavat erilaisia ryhmäidentiteettejä ja polarisaatiota ”meidän” ja
”heidän/niiden” välillä. Lähestymistapa on diskurssianalyyttinen, ja
mikrotason analyysi pyrkii osoittamaan tekstikokonaisuuden taustalla
olevia laajempia yhteiskunnallisia prosesseja.

Artikkelissa esitetään, että eri ryhmien vastakkainasettelulla on
keskeinen asema maahanmuuttovastaisen ideologian rakentamisessa.
Aineistossa vastakkainasettelua rakennetaan sekä intra- että
intertekstuaalisin keinoin. Intratekstuaalisiin keinoihin lukeutuvat
erilaisten nimeävien ja viittaavien ilmausten käyttö ja ketjuttaminen
sekä avointen ja impersonaalisten ilmausten käyttö. Intertekstuaalisia
keinoja puolestaan ovat sanontojen ja ajankohtaisten uutisten referointi
sekä tiettyjen vihamielisten toposten toistaminen. Artikkelissa
osoitetaan, että aineistossa ryhmäidentiteettien kielellisellä
rakentamisella on vahva yhteys syrjivään puheeseen, jollaiseksi myös
vihapuhe voidaan lukea. Artikkelissa todetaan, että Chiltonin (2004) diskursiivisen tilan perusmalli
soveltuu hyvin kuvaamaan keskustelun osallistujien (”me”) ja syrjivän
puheen kohteena olevien (”he”/”ne”) välistä diskurssitason
polarisaatiota ja mentaalista etäisyyttä.

Artikkeli tuo uutta tietoa siitä, millaisia toistuvia ilmiöitä ja
argumentatiivisia keinoja viha­puheesta on löydettävissä. Sosiaalisessa
mediassa on helppo levittää viha­puhetta, minkä vuoksi Suomi24:n
kaltaiset kanavat ovat muodostuneet yhteis­kunnalliseksi haasteeksi.
Vihapuheen ehkäiseminen edellyttää syrjivän kielenkäytön mekanismien
ymmärtämistä.

This article examines the linguistic features of an anti-immigration
discussion in the Suomi24 online discussion forum. The article is based
on a case study focusing on a conversation thread that was started in
October 2017. Initially, the thread consisted of 40 comments, 13 of
which were eliminated by the forum’s moderators. The present analysis
aims to outline the means by which an anti-immigration ideology is built
into the data. Particular attention is paid to the lexical, syntactic,
textual, and discursive tools through which the participants in the
thread construe different group identities, a strategy that eventually
leads to an important polarisation between ‘them’ and ‘us’. A
discourse-analytical micro-level analysis is used to unravel the broader
societal processes underlying the discussion.

The article demonstrates how the construal of polarisation between
different group identities plays a crucial role in creating
anti-immigration ideology both by intra­textual and intertextual means.
As shown in the concluding chapter, Chilton’s (2004) basic discourse
space model may be used to illustrate this construal of mental distance
between ‘them’ (immigrants who are targeted as unwanted objects) and
‘us’ (discussion participants).

The intratextual analysis focuses on NPs, anaphoric expressions, and
open personal constructions used to refer to groups of people, whereas
the intertextual analysis concentrates on speech and thought
representation and intertextual links to current news, culturally
significant texts, and stereotypical topoi.

The article shows that there is a strong connection between the
linguistic construction of group identities and discriminatory speech, a
category also comprising hate speech. Furthermore, the article provides
new insights into several recurring linguistic and argumentative
phenomena present in hate speech. In social media, it is easy to spread
hate speech, which is why such informal channels in the public sphere
have become a social challenge. Preventing hate speech requires
understanding the mechanisms of discriminatory language use.