Tämän muistion pääasiallinen huoli koskee Suomen
ilmastotavoitteen yhteiskunnallisia kustannuksia. Kun otamme tosissamme Suomen
kunnanhimoisen tavoitteen siirtyä nopeassa aikataulussa kohti fossiilivapaata
energiatuotantoa, niin väistämättä meidän täytyy nostaa etualalle tämän
muutoksen aikaansaamat kustannukset. Keskeinen osa kustannuksista syntyy
yritysten sopeutumisesta. Uutta teknologiaa tutkitaan, kehitetään ja
sovelletaan, jotta tavoite siirtymästä fossiilivapaaseen energiatuotantoon
toteutuisi.

Haluamme erityisesti muistuttaa siitä, että Suomessa
ilmasto-ohjaus toteutetaan hajautettuna järjestelmänä. Järjestelmässä
suomalaiset yritykset reagoivat niin tutkimus-, kehitys-, kuin
tuotantovalinnoissaan niihin kannustimiin, joita julkisen vallan veropolitiikka
asettaa yrityksille. Täten veropolitiikka pääosin määrittää teknologisen
muutoksen suunnan, joten se myös määrittää ne yhteiskunnalliset kustannukset,
joita fossiilivapauden ja hiilineutraalisuuden tavoittelu saa aikaan.

Nostamme tässä muistiossa konkreettisena esimerkkinä
esiin Tampereen Hiedanrannan tavoitteen energiaomavaraisuudesta ja
hiilineutraalisuudesta. Hanke on poikinut mm. uuden kotimaisen innovaation,
jossa hyödynnetään sähkön lämpövarastointia hiekkaan. Esitämme muistiossa,
kuinka Suomen nykyinen verojärjestelmä ei mitenkään erityisesti kannusta
lämpövarastoinnin jatkototeutukseen. Onkin harmillista koko Suomen
ilmastotavoitteen kannalta, jos vero-ohjaus pääsääntöisesti latistaa
potentiaalisia teknologisia innovaatioita.

Esitämme muistiossa yksinkertaisen periaatteen
kustannustehokkaalle, hajautetulle päästöpolitiikalle. Sen mukaan
ilmastotavoitteisen ohjauksen tulisi perustua suoraan hiilidioksidin määrään,
joten esimerkiksi vero tulisi asettaa ainoastaan suoraan hiilidioksidille. Kun
päätöksentekijä haluaa lisätä harkinnanvaraisuutta päätöksiin, tulisi
päätöksenteon pohjana käytettyjen kriteereiden olla edelleen julkisia ja
läpinäkyviä. Esitämmekin muistiossa toiveen, että yhteiskunnallista
kustannus-hyötyanalyysiä ja siihen liittyvää julkista laskenta-alustaa
tulevaisuudessa kehitettäisiin tämänkaltaisiin päätöstilanteisiin.  Ilmastopolitiikan tapauksessa alusta
palvelisi päätöksentekijää, joka etsii yhteiskunnan kannalta edullisimpia
ilmastoinvestointeja.