Tekoälymenetelmät ja patologisen diagnostiikan työnkulun digitalisoituminen ovat mahdollistaneet kehityksen, jossa histopatologisten prosessien osia voidaan korvata laskennallisesti. Yksi näistä vaiheista on kudosvärjäys, jossa nykyään käytetään suuria määriä haitallisia kemikaaleja ja vettä. Tekoälyyn pohjautuvien kudosvärjäysten kehittyminen avaa tulevaisuudessa mahdollisuuksia sairauksien diagnosointiin ja niiden ennusteen määrittämiseen aiempaa ympäristöystävällisemmin ja nopeammin.