Kasvatusalan tutkimuksia -julkaisusarjan 80. teos Tuntematon korkeakoulutus tarkastelee korkeakoulutuksen kansainvälistymistä ja opiskelijavalintoja, ja tuo esiin näkökulmia, joita ei usein nosteta akateemiseen tai julkiseen keskusteluun.

Kirjassa kuvataan niitä haasteita ja mahdollisuuksia, joita kansainvälistymisestä seuraa korkeakouluille, niiden henkilökunnalle ja opiskelijoille.

— Kirjassa käydään kriittistä keskustelua yliopistojen opiskelijavalinnoista, valintajärjestelmästä ja opintourien pitkittymisestä, tiivistää kirjan toimittaja Jani Ursin.

Kirjan artikkelit herättävät pohtimaan sitä tuntematonta, joka johtuu korkeakoulupoliittisiin ihanteisiin, kuten korkeakoulutuksen yhdenvertaisuuteen, kansainvälistymiseen ja opintoaikojen nopeuttamiseen, sisältyvistä ristiriidoista. Artikkeleissa kuvataan esimerkiksi sitä, millaisia ideologisia jännitteitä syntyy, kun korkeakoulupoliittisin toimenpitein pyritään laskemaan korkeakouluopiskelijoiden aloitusikää.

— Kirjassa valotetaan opiskelijavalintauudistukseen liittyviä haasteita ja pohditaan kriittisesti, ovatko todistusvalinnat vain patenttiratkaisu koulutukseen pääsyn nopeuttamiseksi. Tällöin taka-alalle jäävät uudistuksen negatiiviset vaikutukset nuorten mielekkäiden opintopolkujen rakentumiseen, Jani Ursin sanoo.

Suomalainen korkeakoulutus on yllättävän kansainvälistä koulutuksen ja tutkimuksen näkökulmasta.

— Onko meille kuitenkaan selvää, mitä asioita korkeakoulu- ja tiedepolitiikassa halutaan edistää, kun puhutaan kansainvälistymisestä ja kansainvälisistä huipuista, kysyy kirjan toinen toimittaja Reetta Muhonen.

Kirjan artikkelit havainnollistavat myös korkeakoulututkimuksen yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Kirjassa esitetyt empiiriset esimerkit auttavat ymmärtämään tutkimustiedon ja poliittisen päätöksenteon suhdetta arvovalintojen valossa.

— Ymmärrys poliittisen päätöksenteon arvosidonnaisuudesta tekee näkyväksi myös tutkimustiedon vaikutusmahdollisuuksien rajallisuuden. Tutkija tuottaa tietoa erilaisista vaihtoehdoista ja niiden seurauksista, mutta politiikassa päätetään, mitkä arvot nostetaan tärkeimmiksi, muistuttaa Reetta Muhonen.

Teos on suunnattu tutkijoille, opettajille, opiskelijoille sekä tiede- ja koulutuspoliittisille päättäjille ja korkeakoulujen kehittäjille.