Tarkastelen artikkelissani 2000-luvun alun teinitelevisiosarjaa Gilmoren
tytöt (2000–2007) esimerkkinä vuosituhannen vaihteen monimutkaistuvasta
televisiokerronnasta. Liitän sarjan osaksi perhesarjojen ja teiniviihteen
lajityyppejä ja tarkastelen sitä esimerkkinä siitä, miten vuosituhannen
vaihteessa teini-ikäisille suunnatut sarjat erottautuivat omaksi ryhmäkseen.
Sarjojen juonet muuttuivat, ja tarinoiden painopiste siirtyi perhe-elämästä
nuorten henkilökohtaisiin ongelmiin. Tämä jätti kerrontaan tilaa, jota
täyttämään nousi fantasia tai muu kerrontaa rikastuttava elementti.
Gilmoren tytöissä risteää kaksi erilaista kasvatustavoitetta. Sarjaa rahoittaneet
kansalaisjärjestöt pyrkivät sen avulla siirtämään teinityttöjen seksin
aloittamisen aikaa, ja käsikirjoittaja-ohjaaja Amy Sherman-Palladino halusi
tuoda televisioon tyttöhahmon, joka olisi seurustelusuhteita kiinnostuneempi
opiskelusta ja omasta tulevaisuudestaan. Näin sarjan päähenkilöstä Rory
Gilmoresta luodaan uudenlaista teinisankaritarta vuosituhannen vaihteen
televisiokulttuurissa. Artikkeli perustuu joiltain osin pro gradu -tutkielmaani
(Kallioniemi 2014), jossa tutkin intermediaalisuutta ja populaarikulttuurin
historiaa televisiosarjassa Gilmoren tytöt.
Asiasanat: kulttuurinen pääoma, mediahistoria, televisiotutkimus, tyttötutkimus