Artikkeli käsittelee sitä, miten faabeleiden ja eläintarinoiden avulla käsiteltiin ja opetettiin moraalia 1800-alun suomenkielisissä Viipurissa painetuissa lapsille ja nuorille suunnatuissa kirjoissa. Artikkelissa tarkastellaan Herman Emanuel Hornborgin ja Jaakko Juteinin lapsille suunnattuja kirjoja ja kasvatusta käsitteleviä tekstejä vuosilta 1816–1818. Molemmat kirjoittajat sovelsivat kansainvälisiä kasvatusaatteita kirjoittaessaan suomenkieliselle rahvaalle. Saksalaiseen filantropismiin kuulunut kiinnostus luontoon ja realististen eläinsatujen rooliin lasten kasvatuksessa tulivat näkyviin paitsi Hornborgin faabeleissa myös Jaakko Juteinin eläinsuojelua korostaneessa kasvatusajattelussa. Molemmat kirjoittajat myös käyttivät eläinrääkkäyksen teemaa moraalisessa kasvatuksessa. Artikkelissa tuodaan esiin se, miten Suomen sodan jälkeinen aika oli erityinen konteksti moraalin opettamiseen lastenkirjoissa ja suomenkielisen lastenkirjallisuuden kehitykseen Viipurissa.

Asiasanat: 1800-luku, lastenkirjallisuus, eläinfaabelit, moraalinen kasvatus, filantropismi, Viipuri