Affektiivinen polarisaatio viittaa tunnepohjaiseen ja negatiiviseen vastakkainasetteluun, eli ”me” vastaan ”ne” -asetelmaan eri tavalla yhteiskunnallisista kysymyksistä ajattelevien ryhmien välillä. Vastakkainasettelun voimistuminen on globaali ilmiö. Affektiivinen polarisaatio on voimistunut Suomessakin 2000-luvun kuluessa, joskin se on edelleen maltillista kansainvälisessä vertailussa. Eri väestöryhmien välinen polarisaatio mielipiteissä ei ole lähtökohtaisesti negatiivinen asia, sillä poliittiset konfliktit ja vastakkainasettelut kuuluvat demokratiaan. Vaikka eriävät näkemykset ovat oleellinen osa demokratiaa, voi yhteiskunnan syvä kahtiajako olla myös haitallista. Tällöin demokraattinen pluralismi on uhattuna.

Sisäasiainhallinnon ennakointiverkoston mukaan affektiivisen polarisaation mahdolliset vaikutukset yhteiskuntaan ovat muun muassa: väestöryhmien välisten suhteiden heikentyminen, väkivaltaisen radikalisoitumisen kasvu, suoran kansalaistoiminnan lisääntyminen, vihapuheen ja viharikosten kasvu sekä strategisen viestinnän ei-toivottujen tulkintojen ja niiden vaikutusten kasvu. Lisäksi lokakuun 2023 tulokset sisäministeriön väestötutkimuksesta korostavat kansalaisten kasvaneita huolia väestöryhmien välisestä vastakkainasettelusta (kasvua edellisvuodesta 38 %). Jakolinjat luottamuksen, turvallisuuden tunteen, katkeruuden ja väkivallan hyväksyttävyyden välillä ovat kasvamassa. Tilanne voi luoda kasvupohjaa haitalliselle affektiiviselle polarisaatiolle.

Tämän raportin tavoitteena on ymmärtää affektiivista polarisaatiota Suomen kontekstissa: mistä se syntyy, mikä sitä tukee ja mikä vaikutus sillä on turvallisuuteen ja demokratiaan sekä yhteiskunnan rakenteiden kautta, että yksilön tasolla. Ennen kaikkea keskitymme siihen, miten on mahdollista: 1) vaikuttaa rakenteisiin siten, että affektiivinen polarisaatio vähenee ja toisaalta 2) yksilöiden toimintaan, jotta se osaltaan vähentää affektiivista polarisaatiota.