Suomen maahanmuuttajaväestöstä noin puolet on naisia. Näin ei ole kuitenkaan ollut aina, vaan vielä ennen 1990-luvun puoliväliä Suomen maahanmuuttajaväestö oli miesvoittoista. Tällöin naisten määrä alkoi kasvaa erityisesti perheenyhdistämisten, avioliittojen ja paluumuuton ansiosta. Naiset ovat keskimäärin suomalaisia naisia nuorempia, mikä näkyy muun muassa korkeampana hedelmällisyytenä. Myös kulttuuriset odotukset ja ihanteet vaikuttavat lasten lukumäärään. Naisten osuus eri maista tulleiden maahanmuuttajien keskuudessa vaihtelee kuitenkin huomattavasti. Kansainvälisestä tutkimuksesta tiedämme, että kansainvälinen muuttoliike, etnisyys, maahanmuutto ja niihin liittyvät ilmiöt ovat sukupuolittuneita. Miesten ja naisten muuttosyyt, kotoutuminen ja uuden elämän aloittaminen kulkevat usein eri ratoja, mihin sukupuolen lisäksi vaikuttavat toki myös muut seikat kuten ikä, koulutus, kielitaito ja henkilökohtaiset ominaisuudet. Suomalaisessa muuttoliike- ja maahanmuuttotutkimuksessa sukupuolinäkökulmaa ei ole toistaiseksi otettu huomioon laajamittaisesti.