Kansainvälinen muuttoliike on tärkeä osa suomalaista elämää niin historiallisena kuin nykypäivänkin ilmiönä. Suomesta on 1980-luvulta lähtien tullut maahanmuuttomaa, eli maahan muuttaa enemmän väkeä kuin täältä lähtee muualle (Tilastokeskus 2001). Tähän ilmiöön liittyviä asioita käsitellään usein uutena tilanteena, mutta historiallisessa tarkastelussa paljastuu moninaisempi kuva rajat ylittävästä ihmisten liikkeestä, eikä Suomi ole suinkaan ollut siinä ainoastaan luovuttavana osapuolena. Toki suomalaiset ovat suunnanneet suuremmassa määrin ulkomaille kuin mitä tänne on tultu, mutta maahamme kohdistuvalla siirtolaisuudella on siitä huolimatta pitkät perinteet. Jo keskiajalla Suomen harvoissa kaupungeissa saksalaisilla oli tärkeä rooli porvariston ja käsityöläisten parissa, eikä maan teollistuminenkaan olisi lähtenyt käyntiin ilman ulkopuolista tukea (Joronen, Pajarinen & Ylä-Anttila 2000)