Väitöskirjassa tutkitaan kirjanpitostandardien tuottamuksellista rikkomista eli vääristelyä. Vääristely on nimenomaisesti tarkoituksellista toimintaa. Vääristelyyn voi syyllistyä ylimmän johdon edustaja, kuten toimitusjohtaja tai talousjohtaja, tai alemman tason johtaja. Väitöskirja koostuu johdannosta ja kolmesta aihetta käsittelevästä esseestä. Väitöskirjan tavoite on erilaisia lähestymistapoja soveltamalla tuottaa lisää tietoa vääristelystä ja etenkin vääristelyyn syyllistyvien yritysten taloudellisista erityispiirteistä laskentatoimen näkökulmasta sekä pääomamarkkinoiden suhtautumisesta kyseisiin yrityksiin. Lähestymistapoja on kehitetty positiivisen laskentatoimen teorian, petoskolmion ja tehokkaiden markkinoiden hypoteesin pohjalta. Ensimmäisen esseen keskeisiä teemoja ovat syyt vääristelyyn sekä vääristelyyn syyllistyvien yritysten taloudelliset erityispiirteet. Toisessa esseessä tarkastellaan vääristelyä yrityksen markkina-arvon näkökulmasta: kuinka paljon vääristelyyn syyllistynyt yritys lisää (tai menettää) markkina-arvoaan ja miten vääristelyn julkitulo vaikuttaa vääristelyn seurauksena syntyneeseen arvon lisäykseen (tai menetykseen). Kolmannessa esseessä tarkastellaan vääristelyä yrityksen taloudellisen raportoinnin laadun mittarina ja kuinka raportoinnin laatu vaikuttaa rahoitusanalyytikoiden antamiin suosituksiin.

Ensimmäisessä esseessä vääristelyä tarkastellaan yleisellä tasolla, toisessa keskitytään sen tiettyyn käytännön ulottuvuuteen ja kolmannessa tarkastellaan vääristelyä korvikemuuttujana. Esseet kuvastavat, millaisia akateemisen tutkimuksen mahdollisuuksia vääristely ilmiönä tarjoaa. Väitöskirja perustuu erityiseen ja osittain ainutlaatuiseen aineistoon yrityksistä, joiden taloudellisessa raportoinnissa Yhdysvaltain viranomaiset ovat havainneet vääristelyä vuosina 1976–2014. Koska aineisto sisältää vain viranomaisten havaitsemia vääristelytapauksia, se on erittäin luotettava. Vaikka esseiden menetelmälliset valinnat poikkeavat toisistaan, on painopiste kvantitatiivisissa menetelmissä, kuten regressioanalyysissa.

Tulokset osoittavat, että vääristelyyn syyllistyvien yritysten taloudelliset erityispiirteet eroavat toisistaan sen mukaan, mikä vääristelyn taustalla oleva syy on. Näitä eroja ovat muun muassa vääristelyn syy, vääristelyn toteutustapa ja lopputulos. Vääristelyyn syyllistyneen yrityksen arvon havaittiin nousevan merkittävästi vääristelyn seurauksena, eikä yrityksen arvon ja markkinareaktion välillä havaittu yhteyttä vääristelyn paljastuttua. Lisäksi rahoitusanalyytikot eivät tulosten valossa ole tietoisia vääristelystä, tai se saattaa jopa ohjata heitä harhaan.

Väitöskirja täydentää positiivista laskentatoimen teoriaa ja petoskolmiota koskevaa kirjallisuutta osoittamalla, kuinka vääristelyn syyt kytkeytyvät yritysten taloudellisiin erityispiirteisiin. Lisäksi väitöskirja valottaa markkinoiden toimintaa havainnollistamalla pääomamarkkinoiden ja analyytikoiden reaktioita vääristelyyn. Väitöskirja tarjoaa tietoa pääomamarkkinoiden toimijoille ja viranomaisille siitä, miten pääomamarkkinat käsittelevät vääristelyä. Tiedolla voi olla merkitystä niin yritysjohdolle kuin lainsäätäjälle.