Nuorten koettujen mielenterveys- ja päihdeongelmien yleistyminen on ollut nuoria koskevan yhteiskunnallisen keskustelun ja huolen keskiössä. Artikkelissa tarkastelemme mielenterveys- ja päihdeongelmiin apua hakeneiden nuorten läheis- ja yhteiskuntasuhteita sekä niissä rakentuvia selviämisen resursseja. Käytämme artikkelissa kahta tutkimusaineistoa. Analyysia taustoittavana aineistona toimivat vuoden 2022 Nuorisobarometrin puhelinhaastattelut. Pääasiallisena aineistona on mielenterveys- ja/tai päihdeongelmiin eri palveluista tukea hakeneiden nuorten haastattelut, jotka on toteutettu 2021–2022 (n=30). Runsas kolmannes Nuorisobarometriin vastanneista kertoi jossain vaiheessa hakeneensa hoitoa mielenterveys- tai päihdeongelmiin. Näiden nuorten yhteisöihin ja yhteiskuntaan kuulumisen kokemukset olivat keskimäärin Nuorisobarometrin muita vastaajia hauraampia. Nuorten haastattelut syventävät barometrin tuloksia osoittamalla, että mielenterveys- ja päihdeongelmia kokevien nuorten suhde yhteiskuntaan muodostuu merkittävällä tavalla palvelukohtaamisten ja -kokemusten kautta. Analyysimme osoittaa läheissuhteiden ja palvelujärjestelmän tarjoaman avun merkityksellisyyden mutta myös jännitteisyyden nuorten resilienssin vahvistamisessa. Nuorten yksilöllisen kohtaamisen ohella tarvitaan konkreettisia tekoja nuorten läheissuhteiden ja yhteiskuntaan kuulumisen tukemiseksi. Nuorten oikeustietoisuuden vahvistamisen myötä avun hakeminen ei näyttäydy aneluna vaan nuorelle ja hänen läheisilleen kuuluvana oikeutena.