Kielitaito kuuluu osana tiedon huoltovarmuuteen. Yhteiskunnan toimivuuden kannalta on olennaista, että tietoa osataan hakea, tulkita ja tuottaa eri kielillä sekä osataan erottaa oikea tieto väärästä. Eri kielillä tuotetun tiedon lukutaito vaikuttaa suomalaisten kansainväliseen toimintaan.

Kielitaidon vaikuttavuutta on vaikea mitata ja tunnistaa, mutta kielitaidon puute vaikuttaa suomalaisen yhteiskunnan toimintaan. Kansainvälisissä yhteyksissä toimivien asiantuntijoilla kielitaito on osa työkuntoa. Tietoa tarvitaan eri maista, kulttuureista sodan ja rauhan aikana, arkena ja kriisitilanteissa eri kielillä.

Suomessa kielitaito on toisaalta laventunut, toisaalta kaventunut. Maahanmuuttajakieliä puhutaan yhä enemmän Suomessa. Koulussa kielten oppiminen on keskittynyt keskeisiin kieliin, englantiin ja ruotsiin. Suomalaisten peruskoululaisten kielitaito on kaventunut jo pitkään muiden vieraiden kielten osalta. Tällä hetkellä ns. pieniä vieraita kieliä opiskellaan vähemmän kuin koskaan.

Syynä tähän ovat koulutusrakenteet ja koulutuspoliittiset ratkaisut, jotka ovat murentaneet ja asettaneet esteitä opintopoluille. Päätös vieraiden kielten tarjoamisesta on kunnilla. Kunnat tarjoavat epätasaisesti vieraita kieliä. Tästä on seurauksena se, että kielivalinnat kapeutuvat ja kieliä opiskellaan määrällisesti ja ajallisesti vähemmän. Kielitaidosta on tullut yksi eriarvoisuutta tuottava ominaisuus.