Tyypin 2 diabetes ja siihen liittyvä insuliiniresistenssi ovat muistisairauden riskitekijöitä. Insuliiniresistenssi ennustaa tiedonkäsittelytoimintojen heikentymistä jo henkilöillä, joille ei vielä ole kehittynyt diabetesta. Insuliinilla on useita tärkeitä säätelytehtäviä keskushermostossa. Se vaikuttaa esimerkiksi synapsien toimintaan ja niiden pitkäkestoiseen vahvistumiseen. Insuliiniresistenssiin liittyvään hyperinsulinemiaan on puolestaan yhdistetty paradoksaalisesti keskushermoston pienentynyt insuliinipitoisuus. Alzheimerin tautia sairastavilla insuliinin vaste keskushermostossa on heikentynyt. Insuliinilla ja Alzheimerin taudille tyypillisellä beeta-amyloidilla on aivoissa yhteinen hajottajaentsyymi. Muutokset tämän entsyymin toiminnassa ja määrässä voivat vaikuttaa beeta-amyloidin kertymään aivoissa. Insuliiniresistenssi voi altistaa kognition heikentymiselle myös aivojen pienten suonten muutosten kautta. Insuliiniresistenssi voi siis vaikuttaa tiedonkäsittelytoimintoihin ja Alzheimerin taudin neuropatologiaan useita eri reittejä.