Toimittajan ammatti on ollut Suomessa naisvaltainen ala 1990-luvun
puolivälistä, mutta ammatin miesvaltainen perinne näkyy edelleen
työskentelykulttuurissa. Vaikka toimittajat ovat keskustelleet
tasa-arvosta yhä enemmän 1980-luvulta lähtien, sukupuolten
epätasa-arvoista kohtelua esiintyy sekä ammatin sisällä että
journalistisissa teksteissä. Artikkelissani väitän tämän johtuvan
suomalaisen toimittajakunnan maltillisesta suhtautumisesta
tasa-arvokysymysten ajamiseen. Lisäksi esitän, että aktiivisempi
tasa-arvokeskustelu olisi edellyttänyt toimittajanaisilta kykyä
tunnistaa epätasa-arvoisen kohtelun sekä sukupuolia eri tavoin
esittävien journalismin sisältöjen heissä aiheuttamaa mielipahaa.
Testaan väitettäni analysoimalla vuosina 2014–2016 keräämiäni
toimittajanaisten haastatteluja sekä Sanomalehtimies/Journalisti- ja
Tiedotustutkimus-lehden ja SAL vuosikirjan artikkeleita.

Professional journalism has been a female dominated profession in Finland since the
mid-1990s. However, traces of the long tradition of male domination can be seen in the
professional culture up until today. Even though journalists have discussed gender
equality issues increasingly since the 1980s gender inequalities continue to exist both in
the working culture and in journalism content. In this article, I argue that this stems from
the moderate attitudes towards gender equality work that have prevailed within the
profession. Additionally, I claim that a more active discussion on gender equality would
have required an ability to recognise the annoyance deriving from inequalities in the
unequal treatment in newsrooms and gendered practices in journalism content. The
source material consist of oral history interviews conducted between 2014 and 2016 as
well as articles gathered from Sanomalehtimies/Journalisti, Tiedotustutkimus and SAL
vuosikirja.
Key words: gender equality, journalism, journalists, Finland, 1980s, 1990s