D4 Published development or research report or study
Perusturvan riittävyyden arviointiraportti 2015–2019
Authors: Tervola Jussi, Moisio Pasi, Hänninen Teemu, Korpela Tuija, Lehtinen Anna-Riitta, Mukkila Susanna, Mäkinen Lauri, Niemelä Mikko, Riihelä Marja, Törmälehto Veli-Matti
Publisher: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)
Publishing place: Helsinki
Publication year: 2019
Series title: Työpaperi
Number in series: 6
ISBN: 978-952-343-295-6
eISBN: 978-952-343-296-3
ISSN: 2323-363X
Web address : http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-296-3
Self-archived copy’s web address: https://research.utu.fi/converis/portal/detail/Publication/44661758
Kansaneläkeindeksistä annetun lain mukaan perusturvan riittävyys on arvioitava joka hallituskauden päätteeksi.
Sosiaali -ja terveysministeriön toimeksiannosta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos kutsui koolle huhtikuussa
2018 perusturvan riittävyyden III arviointiryhmän toteuttamaan järjestyksessä kolmannen perusturvan
riittävyyden arvioinnin.
Arvio on toteutettu perusratkaisuiltaan samalla tavoin kuin edellinen arviointiraportti. Perusturvaetuuksiksi
on katsottu tässä vähimmäismääräiset työttömyysetuudet, vanhempainpäivärahat, sairauspäivärahat,
eläkkeet, kotihoidon tuki, opintotuki sekä niitä täydentävät asumistuet. Toimeentulotukea ei katsota perusturvaksi.
Tällä kertaa kiinnitetään kuitenkin aiempaa enemmän huomiota perusturvan ja toimeentulotuen
suhteeseen. Kaikki esimerkkikotitalouksien laskelmat on nyt esitetty sekä toimeentulotuen kanssa että ilman
toimeentulotukea.
Se, mikä katsotaan riittäväksi perusturvan tasoksi, on lopulta poliittinen päätös. Olemme käyttäneet
suuntaa antavana mittatikkuna Kuluttajatutkimuskeskuksen kohtuullisen minimikulutuksen viitebudjetteja.
Niiden perusteella työttömän, kotihoidon tuen, vähimmäismääräisen sairaus- tai vanhempainpäivärahan
saajan tulotasot eivät riitä kattamaan kohtuullista minimikulutusta. Eläkeläisen perusturva sen sijaan kattaa
kohtuullisen minimikulutuksen. Opiskelijan sosiaaliturva kattaa kohtuullisen minimikulutuksen vain opintolainan
kanssa.
Vuosien 2015–2019 muutokset ovat elämäntilanteesta riippuen heikentäneet perusturvan tasoa tai pitäneet
sen muuttumattomana. Erityisesti työttömän perusturvan taso on heikentynyt indeksileikkausten ja
aktiivimallista johtuvien etuuksien alentamisen seurauksena. Eläkeläisten sekä sairaus- ja vanhempainpäivärahan
saajien perusturvan tasot sen sijaan ovat pysyneet kutakuinkin ennallaan. Opiskelijoiden sosiaaliturva
on muuttunut entistä lainapainotteisemmaksi.
Toimeentulotuki paikkaa perusturvan heikentymistä erityisesti työttömillä. Toimeentulotuen rooli työttömän
perusturvan paikkaajana on kasvanut huomattavasti vuosina 2015–2019. Kun huomioidaan toimeentulotuki,
perusturvan varassa elävien tulotaso ei ole laskenut vaan pysynyt kutakuinkin ennallaan.
Perusturvan mahdollistama tulotaso on Suomessa länsieurooppalaista kärki- tai keskitasoa riippuen perhemuodosta
ja elämäntilanteesta. Perusturvan varassa olevien tulotaso on pienempi kuin väestön arvioima
riittävä vähimmäisturvan taso keskimäärin.
Downloadable publication This is an electronic reprint of the original article. |  |
