Riistan liha kiinnostaa niin kuluttajia, kauppoja kuin ravintoloitakin. Monet ruoan kulutuksen trendit tukevat riistan lihan suosion kasvua. Näitä ovat paikallisuuden, luonnollisuuden ja aitojen makujen korostuminen. Kuluttajakysynnän lisäksi myös metsästysseuroilla on kasvava kiinnostus myydä riistan lihaa kuluttajille.
Esimerkiksi tiheillä peura-alueilla riistan kaatolupia on niin paljon, että riistan lihaa riittää yli metsästäjien oman tarpeen. Metsästysseurojen ja metsästäjien onkin mahdollista myydä riistan lihaa yleiseen kulutukseen.

Riistan lihaa on vielä melko vähän yleisessä kulutuksessa, vaikka metsästäjät ja metsästysseurat ovat jo vuodesta 2012 lähtien voineet myydä tarkastamatonta luonnonvaraista riistan lihaa pienemmällä
byrokratialla. Tämä tieto ei ole kuitenkaan vielä saavuttanut kaikkia. Tämän vuoksi niin metsästäjät, kuluttajat, kauppiaat kuin ravintoloitsijatkin tarvitsevat lisää tietoa tarkastamattoman riistan lihan myynnin ja ostamisen mahdollisuuksista.

TYÖRYHMÄN JÄSENET JA YHTEISTYÖORGANISAATIOT
Opas on tehty laajassa yhteistyössä riistaketjun sidosryhmien kanssa. Oppaan työryhmään kuuluivat
Anne Fagerlund (Ruokavirasto), Ere Grenfors (Metsästäjäliitto), Lasse Heimo (Suomen Riistakeskus),
Väinö Koli (Vaskion metsästysseura ry) ,Pirjo Korpela (Ruokavirasto), Johanna Mattila (Turun yliopiston
Brahea-keskus), Henri Mutanen (Metsästäjäliitto), Petteri Pietarinen (Suomen Riistakeskus), Leena Suojala
(MTK ry), Tuomas Toivonen (Kuusjoen metsästysyhdistys), Päivi Töyli (Turun yliopiston Brahea-keskus),
Mia Wikström (SLC) ja Leena Erälinna (Turun yliopiston Brahea-keskus).

Toimituskunta: Johanna Mattila ja Leena Erälinna (Turun yliopiston Brahea-keskus).

Tarkastamattoman luonnonvaraisen riistan lihan myynnin opas on toteutettu osana Hyvinvointia Riistasta –
Välmående av vilt -hanketta. Hanketta koordinoi Yrkeshögskolan Novia (AB Yrkeshögskolan vid Åbo
Akademi), joka toteuttaa hanketta yhdessä Suomen Riistakeskuksen, Varsinais-Suomen Riistakeskuksen,
Hanken, Svenska handelshögskolan i Helsingfors:n ja Turun yliopiston Brahea-keskuksen kanssa. Hanketta
rahoitetaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta 2014-2020.