Tutkimuskirjallisuudessa keskustellaan yhä enemmän hyvä- ja huono-osaisiin perheisiin syntyvien lasten ’erkanevista elämänkuluista’ (’diverging destinies’). On arveltu, että elämänkulkujen erkaneminen olisi pohjoismaisissa hyvinvointivaltioissa vähäistä. Tutkimuksemme kuitenkin näyttää, että lasten perhemuodoissa ja -kokemuksissa esiintyy Suomessa valtavia sosioekonomisia eroja. Vähän koulutettujen äitien lapsista huomattava osa syntyy yksinhuoltajaäidille, ja jos äiti on avo- tai avioliitossa, liitto useimmiten purkautuu ennen lapsen 16. ikävuotta. Vähän koulutettujen äitien lapset asuvat molempien vanhempiensa kanssa lapsuusvuosistaan keskimäärin puolet; korkeasti koulutettujen äitien lapset taas keskimäärin neljä viidesosaa. Pohjoismaisten lasten sosiodemografista eriarvoisuutta on tutkittava enemmän. Yhteiskuntapolitiikan tärkeä tavoite on, etteivät lasten perhemuotojen eroavaisuudet johda sosiaalisen eriarvoisuuden kasvuun.