Yritysten verojenmaksuun on alettu 2010-luvulla kiinnittää entistä enemmän huomiota. Myös suhtautuminen verosuunnittelun yhteiskunnalliseen hyväksyttävyyteen on muuttunut tiukemmaksi. Media eri maissa on ollut kiinnostunut etenkin monikansallisten yritysten verojenmaksusta.

Verokeskustelu on ollut vaikuttamassa siihen, että veroista on tullut yksi erityisteema yritysvastuun asialistalla. Toiseksi keskustelulla on ollut vaikutusta verotusta koskevaan oikeudelliseen sääntelyyn, jota on valmisteltu ja toteutettu kansainvälisen yhteistyön puitteissa. G20-maat ja OECD pystyttivät laajan BEPS-hankkeen. Sen puitteissa tehtyjä konkreettisia esityksiä ja muutoksia kansainvälisen verotuksen toiminnan parantamiseksi osin vielä implementoidaan kansallisten verojärjestelmien sitoviksi normeiksi, mikä Euroopan unionissa tapahtuu osin direktiivien välityksellä.

Kirjoituksessa tarkastellaan, minkälainen oikeudellisesti ei-sitova asema ja merkitys veroseikoilla on ollut yritysvastuun agendalla eri toimijoiden näkökulmasta, ja toisaalta minkälaisia vaikutuksia ja muutoksia kansainvälisellä veroyhteistyöllä on ollut sitovaan verosääntelyyn.

Sekä yritysvastuukeskustelussa että kansainvälisessä veroyhteistyössä on korostunut verotuksen oikeudenmukaisuuden ja tasapuolisuuden vaatimukset. Näiden ohella verotukselle tai verojärjestelmälle asetetaan myös muita vaatimuksia tai odotuksia, jotka ovat osittain keskenään ristiriitaisia. Kirjoituksessa tarkastellaan tasapainottelua näiden erilaisten vaatimusten välillä, arvioiden sitä, saavutetaanko tasapaino viemällä sitovaa sääntelyä mahdollisimman pitkälle ja että jäisikö silloin yritysvastuulle verotuksen kontekstissa tarvetta ja sijaa.