Melkein kohti, ihan lähellä, melko edessä – Mitä astemääritteet kertovat spatiaalisten grammien semantiikasta




Huumo Tuomas

PublisherSuomen Kielen Seura

2019

Sananjalka

60

7

29

2489-6470

DOIhttps://doi.org/10.30673/sja.80150

https://journal.fi/sananjalka/article/view/80150

https://research.utu.fi/converis/portal/detail/Publication/42910433



Artikkelissani tarkastelen erilaisten astemääritteiden ja neljäntyyppisten spatiaalisten grammien yhteisesiintymisen mahdollisuuksia. Tarkasteltavat grammiryhmät ovat a) topologiset (lähellä, kaukana, luona), b) suuntaa ilmaisevat (kohti, ohi), c) tarkentavat (keskellä, kohdalla) ja d) akseligrammit (edessä, takana). Astemääritteet jaan kahteen pääryhmään: skalaarisesti avoimiin (vähän, melko, hyvin, erittäin) ja sulkeisiin (melkein, täysin, ihan, aivan, tarkalleen). Edelliset määrittävät yleensä skalaarisesti rajaamatonta ominaisuutta ilmaisevia adjektiiveja (vähän ruma – hyvin kaunis, erittäin hyvä – melko huono), jälkimmäiset rajallista ominaisuutta ilmaisevia (melkein tyhjä – ihan täysi, tarkalleen puolitäysi, aivan tosi – täysin epätosi).  Varsinaisten astemääritteiden lisäksi tarkastelen matkan ja etäisyyden ilmauksia (kaksi metriä). Selvitän, millaista skalaarisuutta kunkin grammiryhmän yhteydessä voidaan ilmaista ja mitä astemääritteiden ja grammien myötäesiintymisen mahdollisuus ja yhteismerkitykset kertovat grammien semantiikasta ja niiden hakualueiden luonteesta. 


Last updated on 2024-26-11 at 14:38