Väitöskirja käsittelee suomalaisten puolueiden maahanmuuttonäkemysten kehitystä vuosina 1973–2015. Tutkimus syventää puoluenäkemysten ymmärryksen lisäksi suomalaisen poliittisen ja oikeudellisen järjestelmän ulkomaalaisia koskevan säätelyn lähtökohtia ja lähihistoriaa. Väitöstutkimus koostuu yhteenveto-osuudesta ja neljästä itsenäisestä artikkelista. Tarkastelu keskittyy etenkin lähelle poliittista keskustaa sijoittuvien Keskustapuolue r.p.:n/Suomen Keskusta r.p.:n (keskusta), Kansallinen Kokoomus r.p.:n (kokoomus) ja Suomen Sosialidemokraattinen Puolue r.p.:n (SDP) maahanmuutto- ja ulkomaalaispolitiikan tavoitteiden tarkasteluun, sillä näiden puolueiden maahanmuutto- ja ulkomaalaispolitiikan tutkimus ei ole vastannut niiden merkitystä politiikan kehitykselle ja yleiselle merkitykselle viimeisten viiden vuosikymmenen aikaisessa suomalaisessa poliittisessa järjestelmässä. Tutkimuksessa käsitellään lisäksi jonkin verran Suomen Kansan Demokraattinen Liitto r.p.:n (SKDL), Suomen Maaseudun Puolue r.p.:n (SMP), Perussuomalaiset r.p.:n (perussuomalaiset) ja Vasemmistoliitto r.p.:n (vasemmistoliitto) näkemyksiä.

Tärkeimpiä primääriaineistoja ovat keskustan, kokoomuksen ja SDP:n korkeimpien päätöselinten tarkasteluvälillä (1973–2015) hyväksymät ohjelmat ja kirjalliset julkilausumat (artikkelit 1, 2 ja 3). Lisäksi artikkelissa 1 tarkastellaan valtioneuvoston kansainvälistä suojelua hakevia ja saavia henkilöitä koskevia ohjelmia ja kirjallisia julkilausumia sekä tätä maahanmuuttajaryhmää koskevia hallituksen esityksiä ja lainsäädäntöä vuosina 1973–2015. Väitöskirjan artikkelissa 3 hyödynnetään ohjelmien ja kirjallisten julkilausumien lisäksi keskustan, kokoomuksen, SDP:n, SKDL:n ja vasemmistoliiton sisäisten toimielinten asiakirjoja vuosina 1986–1991. Väitöskirjan artikkelissa 4 tarkastellaan Iso-Britannian, Ruotsin ja Suomen yleisradioyhtiöiden verkkouutisointia, ja sitä, kuinka näiden maiden populistipuolueet (ml. perussuomalaiset) ovat vuosina 2010–2015 vastanneet uutisissa puolueita vastaan esitettyihin rasismisyytöksiin.

Väitöstutkimus osoittaa, että puolueiden tulkinnat toimintaympäristön muutoksista sekä mukautuminen suomalaisen yhteiskunnan ja kansainvälisten sitoumusten muutoksiin sekä äänestäjäkunnan mielipiteisiin ohjaavat niiden suhtautumista maahanmuuttokysymyksiin Lisäksi puolueiden maahanmuuttonäkemykset ovat monilta osin ymmärrettävissä niiden ideologisten traditioiden ja näkökantojen kautta.

Väitöstutkimuksen tulosten perusteella tärkein maahanmuutto- ja ulkomaalaisnäkemyksiin vaikuttanut muutos suomalaisessa politiikassa on siirtyminen kylmän sodan Neuvostoliiton näkemykset huomioineesta politiikasta Suomen kehityksen sitomiseen Länsi-Euroopan integraatioon. Tämä muutos on pitänyt sisällään myös aiempaa vahvemman sitoutumisen perus- ja ihmisoikeuksiin, jotka on määritelty Euroopan yhteisöissä ja YK:ssa. Lähtökohtana keskustan, kokoomuksen ja SDP:n pakolaispolitiikkaa koskevassa argumentoinnissa on yleensä ollut valtiollinen humanitarismi, joka nojaa moraalisiin näkökantoihin, joiden tavoitteena on inhimillisen kärsimyksen vähentäminen. Työperusteista maahanmuuttoa koskevat tavoitteet on tavallisesti perusteltu valtiolle koituvan hyödyn kautta, eli valtiollisella utilitarismilla.