Väitöstutkimus sijoittuu kasvatussosiologian, nuorisotutkimuksen ja maahanmuuttotutkimuksen kentille, keskittyen maahanmuuttotaustaisten tyttöjen toimijuuteen koulutussiirtymän aikana. Tutkimus koostuu kolmesta tieteellisestä artikkelista sekä yhteenveto-osuudesta. Ensimmäisessä osajulkaisussa aineistona ovat peruskoulun opetussuunnitelmat vuosilta 1994, 2004 ja 2014. Tutkimuksen haastatteluaineisto on hankittu osana Suomen Akatemian rahoittamaa TRANSIT-tutkimusprojektia (Maahanmuuttajanuorten siirtymät ja koulutukselliset trajektorit: 4-vuotinen pitkittäistutkimus perusopetuksesta jatkokoulutukseen). Tämän tutkimuksen kahden osajulkaisun (artikkelit II ja III) aineistona ovat 34:n maahanmuuttotaustaisten tyttöjen haastattelut vuoden 2015 yhdeksänneltä luokalta.

Tutkimus tarkastelee toimijuutta yksilön ja ympäristön sidoksellisuuden kautta. Tutkimus on erityisen tärkeä ja ajankohtainen, sillä maahanmuuttotaustaisten nuorten koulutuspolku on usein haasteellisempi valtaväestöön verrattuna. Toisen asteen koulutusvalinta yleissivistävän tai ammatillisen opintopolun välillä ohjaa nuoret todennäköisemmin toisistaan eriytyville koulutus- ja työmarkkinoille. Tutkimuksessa maahanmuuttajuutta lähestytään intersektionaalisesta näkökulmasta käsin ja tarkastelussa on sukupuolen ja etnisen taustan yhteisvaikutukset koulutusvalintaan. Maahanmuuttotaustaiset tytöt ohjataan helposti hoitoalalle, sillä opettajat ja opinto-ohjaajat näkevät heidät ”luontaisina hoivaajina” etnisen taustansa ja sukupuolensa takia. Lisäksi tytöt saattavat joutua käymään tiukkojakin neuvotteluja myös perheen ja suvun kesken siitä, mikä ala on tytölle sopiva ja mikä ei. Johtopäätöksenä esitän, että maahanmuuttotaustaiset tytöt joutuvat neuvottelemaan valinnoistaan tavoilla, joihin valtaväestön nuoret harvemmin törmäävät. Maahanmuuttotyttöys ei kuitenkaan tarkoita alistumista tai uhriutumista, vaan tytöt tekevät aktiivisia valintoja niissä toimijuuden rajoissa, joita heillä on.