Korkeakouluopiskelijoiden
yrittäjyyteen liittyvä tietous ja osaaminen kehittyvät yrittäjyyteen liittyvien
korkeakouluopintojen lisäksi myös yrittäjyyteen liittyvän harrastetoiminnan
kautta. Tämä on huomioitu Suomessa niin OKM:n koulutuksen yrittäjyyslinjauksissa
kuin UNIFI:n ja ARENE:n yrittäjyyssuosituksissa, jotka näkevät muualla hankitun
yrittäjyysosaamisen voimavarana kannustaen korkeakouluja sen tunnistamiseen ja
tunnustamiseen (AHOT) sekä yrittäjyysosaamista kerryttävän työskentelyn
opinnollistamiseen. Suosituksista huolimatta käytäntöjä hyödynnetään
korkeakouluissamme odotettua vähemmän, minkä vuoksi on tarpeellista selvittää
tarkemmin, miksi (tai miksi ei) ja miten korkeakoulujen yrittäjyyden
opetushenkilökunta toteuttaa yrittäjyysosaamisen ahotointia ja
opinnollistamista. Tutkimusaineisto koostuu 56 opetushenkilökunnan edustajan
ryhmä- ja yksilöhaastatteluista 25 korkeakoulussa. Haastattelut toteutettiin
puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla. Tulokset osoittavat, että
korkeakoulut suhtautuvat pääosin myönteisesti yrittäjyysosaamisen ahotointiin
ja opinnollistamiseen. Korkeakoulujen välillä on kuitenkin eroja käytäntöjen
hyödyntämisessä; ammattikorkeakoulut hyödyntävät niitä yliopistoja laajemmin ja
niiden haastateltavat esittelivät useampia toimivia käytäntöjä ahotointiin ja
opinnollistamiseen. Positiivisesta
asenteesta huolimatta käytännöt koetaan pitkälti samalla tavalla
haasteellisiksi sekä yliopistoissa että ammattikorkeakouluissa. Suurimmat
haasteet liittyivät yrittäjyysosaamisen tarkan määritelmän sekä ahotoinnin ja
opinnollistamisen mallien ja ohjeiden puuttumiseen; koettuun ristiriitaan
opetuksen ja oppimisen määrän ja laadun välillä; tarpeeseen kehittää
tiedotusta, viestintää ja yhteistyötä sekä haasteisiin korkeakoulujen
resursseissa ja rakenteissa. Artikkeli sisältää suosituksia, jotka auttavat
korkeakouluja ylittämään esitetyt haasteet sekä toisaalta hyödyntämään jo
toimivia käytäntöjä yrittäjyysosaamisen ahotoinnin ja opinnollistamisen
laajamittaisemmaksi hyödyntämiseksi.