Väkivalta, kärsimys ja sodat tuottavat trauman kyllästämää muistikulttuuria, ja traumakulttuurin ilmapiiriä voidaan etsiä esimerkiksi kommunismin jälkeisestä Itä-Euroopasta. Sofi Oksanen on investoinut tiettyjen muistin prosessien, erityisesti Gulagin, esiin nostamiseen mahdollisimman monella muistia tuottavalla rintamalla. Muistojen täytyy matkustaa jotta ne säilyvät elinvoimaisina. Muistikulttuurit  syntyvät ja pysyvät hengissä vain niin kauan kuin niiden arvoa ja merkitystä pidetään kierrättämisen avulla yllä.Toimiessaan kirjailijana, kustantajana ja historioitsijana Oksanen on ottanut haltuunsa kirjoittamisen erilaiset retoriset tasot ja näin maksimoinut muistin dynaamisen liikkeen ja monet erilaiset vastaanoton kontekstit.