Suomen väestöllisen ja taloudellisen huoltosuhteen kehitys suuralueilla ja maakunnissa vuosina 1990–2017




Samuli Aho, Jari Kaivo-oja

PublisherKansantaloudellinen yhdistys

Helsinki

2019

Kansantaloudellinen Aikakauskirja

KTAL

115

2

270

288

https://www.taloustieteellinenyhdistys.fi/wp-content/uploads/2019/06/LOW3_31086773_KAK_sisus_2_2019_176x245-Copy-58-76.pdf

https://research.utu.fi/converis/portal/detail/Publication/40462204



Maamme luonnollinen väestönkasvu on viime vuosina ollut negatiivista eli syntyvyys on ollut kuolleisuutta pienempi. Väestönkasvu onkin pitkälti ollut nettomaahanmuuton varassa. Artikkeli tarkastelee, miten tämä kehitys näkyy maamme väestöllisissä ja taloudellisissa huoltosuhteissa suuralueilla ja maakunnissa vuosina1990−2017. Väestöllinen huoltosuhde kuvaa ei-työikäisten määrän suhdetta sataa työikäistä kohti. Sitä käytetään vertailtaessa väestön ikärakennetta ja sen muutosta tietyillä alueilla. Taloudellinen huoltosuhde mittaa kuinka monta ei-työllistä on kutakin sataa työtätekevää kohti. Tämä muuttuja on varsin keskeinen muun muassa kestävyysvajetta koskevan keskustelun yhteydessä. Tutkimuksesta ilmenee, että tarkasteltavilla alueilla taloudellinen huoltosuhde kävi huipussaan 1990-luvun alun lamavuosina, kun taas väestöllinen huoltosuhde on kasvanut jyrkästi vuodesta 2008 lähtien. Suuralueiden ja maakuntien taloudellisten ja väestöllisten huoltosuhteiden erot ovat lähteneet kasvamaan 2010-luvun alussa.


Last updated on 2024-26-11 at 15:30