Atsoospermia eli siittiöiden puuttuminen toistetuissa siemennesteanalyyseissa jaetaan obstruktiiviseen (OA) ja ei-obstruktiiviseen atsoospermiaan (NOA), ja diagnoosi voidaan useimmiten tehdä alkututkimusten avulla. OA-tilanteessa neulabiopsialla onnistutaan löytämään useimmilta miehiltä siittiöitä, joilla pariskunnan mikrohedelmöityshoito (ICSI) voidaan toteuttaa. NOA-tilanteessa tehokkain hoito on kiveksen mikrodissektioleikkaus (MD-TESE), jolla hieman alle puolelta potilaista löydetään siittiöitä. Kivesbiopsiasiittiöt voidaan pakastaa mikrohedelmöityshoidon varalle. Kivessiittiöillä tehdyt hedelmöityshoidot vastaavat teholtaan ja turvallisuudeltaan muita hedelmöityshoitoja. Nykyisin kivessiittiöitä käytetään toisinaan hedelmöityshoidossa myös muissa tilanteissa kuin atsoospermiassa, mutta tutkimusnäyttö aiheesta on vielä vähäistä. On tärkeää osata kertoa potilaalle, että nykyhoidolla biologinen vanhemmuus on mahdollista monille miehille, joilla siemennesteessä ei ole siittiöitä.