Pehmytkudospatti
: Nummela M, Hartiala P, Niemi T, Koskinen SK
: 2018
: Duodecim
: Duodecim
: 134
: 18
: 1818
: 1826
: 0012-7183
: https://www.duodecimlehti.fi/lehti/2018/18/duo14505
Pehmytkudospatit ovat yleisyytensä vuoksi diagnostinen haaste terveydenhuollossa. Valtaosa ihonalaisista muutoksista, esimerkiksi lipoomat ja verenpurkaumat, on hyvänlaatuisia. Pehmytkudoskasvaimen suuri koko, nopea kasvu, alustaan kiinnittyminen ja syvä sijainti herättävät epäilyn pahanlaatuisuudesta. Kaikukuvaus on hyvä seulontatutkimus, joka ohjaa jatkotutkimusten tarvetta. Kasvaimen runsas verekkyys vaatii yleensä jatkoselvittelyksi magneettikuvauksen. Pinnallisen, liikkuvan, hyvänlaatuiselta vaikuttavan ja kooltaan alle 5 cm:n mittaisen kasvaimen voi tietyin ehdoin poistaa sellaisenaan näytteeksi. Myös välimuotoisia, solukuvaltaan hyvänlaatuisia mutta aggressiivisesti käyttäytyviä kasvaimia on. Kudosnäytettä ei pidä ottaa ennen magneettikuvausta, jos epäillään syöpäkasvainta. Paksuneulanäyte otetaan hoidosta vastaavassa kirurgisessa yksikössä, jolloin näytteenottoreitti on tarkasti suunniteltu ja leikkaavan kirurgin tiedossa. Epäilyttävät kasvaimet tutkitaan erikoissairaanhoidossa sarkoomatyöryhmässä.