Tässä etnografisessa tutkimuksessa havainnoitiin ja haastateltiin kahta peruskoulun fysiikan ja kemian opettajaa, joiden opetuksen korkea taso oli näkynyt sekä oppimistuloksissa että oppilaiden myönteisissä asenteissa fysiikan ja kemian opiskelua kohtaan. Molemmat opettajat olivat löytäneet vahvuuksiensa mukaisen lähestymistavan opetukseen. Toinen opettaja tuki aktiivisesti oppilaan itsenäistä työskentelyä kun taas toisen opettajan tunnit olivat strukturoidumpia. Hänellä oli taito selittää asiat selkeästi ja mielenkiintoisesti. Tutkimuksen opettajat ohjasivat kokeellista työskentelyä eri tavoin tekemällä siitä oppilaalle merkityksellisen. Havainnoinnin perusteella opettajan puheen tehtävänä on käsitteiden muodostamisen tukeminen luomalla merkityksellisiä yhteyksiä, oppilaan ymmärryksen tarkistaminen, sekä vuorovaikutuksen rakentaminen. Näistä tehtävistä keskeisin oli vuorovaikutuksen rakentaminen, mikä näkyi keskustelunomaisena puheena oppitunneilla.