DigiPort-hankkeessa (1.10.2017-30.9.2019) on laadittu nykytilaselvitys Suomen satamien digitalisaatiosta.
Digitalisaatio on niin merkittävä yhteiskunnallinen ilmiö, ettei satamilla ole varaa
jäädä kehityskulkujen ulkopuolelle. Digitalisaation hyödyntämisessä yhteiskunnan nopeimmin
kehittyviä osa-alueita ovat henkilö- ja tavaraliikenne. Digitalisaation seuraaminen megatrendinä
edellyttää satamilta halua ja kykyä ennakoida.
Digitalisaatio-termistä on muodostunut yleiskäsite, joka on saanut eri yhteyksissä erilaisia painotuksia.
DigiPort-hankkeen tarkastelussa digitalisaatio on jaettu kahteen kokonaisuuteen: dataan
ja digitaaliteknologioihin. Datasta keskitytään erityisesti tarkastelemaan avoimen datan
mahdollisuuksia satamille.
Yleiset kunnalliset satamat ovat monitoimijaympäristöjä, jotka yhdessä muodostavat satamayhteisön.
Kukin toimija edistää digitalisaatiota sisäisesti omista lähtökohdistaan. Satamayhteisön
digitalisaatio ei siis ole kenenkään yksittäisen toimijan yksin toteutettavissa vaan se vaatii yhteistyötä.
Vastuu yhteistyön organisoinnista voisi olla luontevasti satamayhtiöllä, jonka roolin arvioidaan
jatkossa muuttuvan fyysisen infran tarjoajasta enemmän operatiiviseen suuntaan digitaalisia
toimintaedellytyksiä ja digipalveluja tarjoavaksi toimijaksi – tavaraliikenteen solmukohdasta tietoliikenteen
solmukohdaksi.
Satamayhteisöjen organisaatioilla on kullakin hallussaan tietoja, joista olisi hyötyä myös toisille
satamaorganisaatioille. Digitalisaation tärkeimpiä sovelluskohteista satamissa onkin siis tiedonkulun
parantaminen ja yhteisen tilannekuvan luominen.
Tavoitteena satamissa tulisi olla automatisoitu tiedonkulku niille, keitä asia koskee ja siten, että
tieto syötetään järjestelmiin vain kerran, jolloin se näkyy asianosaisille yhdenmukaisena. Satamayhteisössä
on monia erillisiä järjestelmiä, jotka eivät vaihda tietoja keskenään. Sataman organisaatiot
ovat kukin pieniä tai korkeintaan keskisuuria yrityksiä, mistä johtuen satamayhteisön
tietohallinto on osin kehittymätöntä. Satamissa kannattaisikin tehdä yhteistyössä kokonaisvaltainen
tietojärjestelmien ja -varantojen katselmus.
Datan jakaminen edellyttää avoimuutta ja satamiinkin kohdistunee jatkossa kasvavia toiveita
läpinäkyvyydestä liikennejärjestelmän toimivuuden edellytyksenä. Avoin data tarkoittaa julkista,
maksutonta tietoa koneluettavassa muodossa. Avoin data tarjoaa satamayhteisön ulkopuolisille
sovelluskehittäjille mahdollisuuden rakentaa erilaisia palveluja satamalle. Palveluilla on mahdollisuus
parantaa satamaliikenteen sujuvuutta ja suorituskykyä. Liikenteen avoimen datan sovellukset
ovat pääosin tiedon visualisointeja, esimerkiksi karttapohjalle. Ne tukevat tilannekuvan
muodostamista ja päätöksentekoa tarjoten dataan pohjautuvaa informaatiota kokemusperäisen
tiedon rinnalle.
Avoimeksi dataksi soveltuvat parhaiten satamien liikenneinfrastruktuuriin liittyvät tiedot. Tällainen
staattinen infratieto on hyvä askel aloittaa tietojen avaaminen, sillä se on jo pitkälti julkista.
Myös tekniset vaatimukset tiedon avaamiselle ovat reaaliaikaista dynaamista tietoa alhaisemmat.
Liikenteestä valtion väyliltä avointa dataa on jo hyvin saatavilla, mutta tietovirrat tyypillisesti
katkeavat, kun saavutaan satama-alueille. Looginen kehityskulku olisi avata samoja liikenteen
tarvitsemia tietoja satamasta, kuin on avattu satama-aitojen ulkopuoleltakin. Tulevaisuuden
liikennevälineet tarvitsevat katkeamattoman datavirran.
Satamanpitäjille tehdyssä kyselyssä mobiilipalvelut ja kyberturvallisuus arvioitiin tärkeimmiksi
digitaaliteknologioiksi lähivuosina. Vähiten merkitystä satamille arvioitiin olevan sosiaalisella
medialla.