Globaalin koulutusliiketoiminnan (GEI) kiinnittyminen koulumaailmaan on muuttanut koulutuksen periaatteita ja käytäntöjä arkipäiväistäen yksityistämisen ja kaupallistamisen prosesseja. Nämä prosessit ilmentävät uusliberaaleja rationaliteetteja eli ajattelutyylejä, jotka korostavat koulutuksen taloudellisia näkökohtia ja osittain haastavat koulutuksen oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon periaatteita. Suomessa koulutuksen ja oppimisen liiketoiminnasta, eli edu-bisneksestä, ei kuitenkaan ole käyty paljoa yhteiskunnallista tai tieteellistä keskustelua etenkään peruskoulutuksen kontekstissa. Tässä väitöstutkimuksessa tarkastellaan suomalaista peruskouluympäristöä aikana, jolloin edu-bisnes on lisääntynyt peruskoulussa ja sen ympärillä. Tutkimuksen keskiössä ovat koulutuksen yksityistämisen ja kaupallistamisen ilmiöt, joiden avulla pyritään ymmärtämään, kuinka uusliberaalit rationaliteetit ovat viime vuosina ilmenneet Suomen peruskoulukontekstissa. Tutkimus keskittyy analysoimaan, millaisina uusliberaaleihin rationaliteetteihin pohjautuvat periaatteet ja käytänteet, erityisesti yksityistämisen ja kaupallistamisen prosessit, ilmenevät suomalaisten koulutusalan toimijoiden näkemyksissä peruskoulusta.

Tämän väitöstutkimuksen tutkimusote pohjautuu politiikan sosiologian (policy sociology) tutkimusperinteeseen, joka pyrkii tarkastelemaan poliittisen päätöksenteon sekä sen täytäntöönpanon yhteiskunnallisia ja kulttuurisia ulottuvuuksia sosiologisen linssin kautta. Väitöstutkimus koostuu tästä yhteenveto-osuudesta ja kolmesta osatutkimuksesta, jotka tarkastelevat suomalaisten koulutusalan toimijoiden moninaisia näkemyksiä edu-bisneksen ja siihen kytkeytyvien yksityistämisen ja kaupallistamisen prosessien kiinnittymisestä koulumaailmaan. Tutkimus lähtee liikkeelle pääministeri Juha Sipilän hallituksen peruskoulupolitiikan tarkastelusta kiinnittäen erityistä huomiota Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n suhtautumiseen hallituksen peruskoulua koskeviin linjauksiin. Tämän jälkeen analyysi etenee tapaustutkimukseen suomalaisesta koulutusalan yrityskiihdyttämöstä xEdusta päätyen kyselytutkimukseen, joka tarkastelee suomalaisissa peruskouluissa työskentelevien opetusalan ammattilaisten näkemyksiä aiheesta. Tutkimus edustaa monimenetelmätutkimuksen tutkimusperinnettä: osatutkimukset yhdistelevät sekä laadullisia (osatutkimukset I ja II) että määrällisiä (osatutkimus III) tutkimusaineistoja ja -menetelmiä.

Väitöstutkimus osoittaa, että yksityistämisen ja kaupallistamisen prosessit ovat viime vuosina tulleet – osittain piiloisesti – osaksi suomalaista peruskoulutusta erityisesti digitalisaation sekä julkisen ja yksityisen sektorin tiivistyneen yhteistyön myötä. Tämän kehityksen seurauksena yksityinen sektori osallistuu nyt entistä laajemmin ja monimuotoisemmin peruskoulutukseen ja sen käytäntöihin. Tutkimuksen tulokset paljastavat koulutusalan toimijoiden moninaisia ja osin ristiriitaisiakin näkemyksiä siitä, missä määrin ja millaisia yksityistämisen ja kaupallistamisen prosesseja tulisi sisällyttää osaksi peruskoulutusta. Tutkimus osoittaa, että osa suomalaisista koulutusalan toimijoista näkee koulutuksen kaupallisena hyödykkeenä eli tuotteena tai palveluna, joka voi sisältää myös voitontavoittelua. Nämä näkemykset ilmentävät uusliberaaleja rationaliteetteja ja niihin pohjautuvia periaatteita, joissa koulutus nähdään ensisijaisesti taloudellisen voiton lähteenä ja kansallisena kilpailuetuna. Uusliberaalit näkemykset muovaavat uudenlaisia rooleja myös peruskoulutuksen kentällä työskenteleville toimijoille, kun esimerkiksi suomalaisopettajien toivotaan omaksuvan opetuksen ja oppimisen muutosta johtavan opeyrittäjän (teacherpreneur) rooli. Toisaalta tutkimus osoittaa myös, että suuri osa suomalaisista koulutusalan toimijoista, erityisesti peruskouluissa työskentelevät opetusalan ammattilaiset, vastustaa yksityistämisen ja kaupallistamisen prosesseja pohtiessaan suomalaisen peruskoulun nykytilaa ja tulevaisuutta.

Kaikkiaan väitöstutkimus esittää, että edu-bisneksen myötä oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon periaatteiden rinnalla koulutus nähdään yhä vahvemmin myös uusliberaaleista rationaliteeteista ja periaatteista käsin. Tästä huolimatta suomalaiset koulutusalan toimijat näkevät sosiaalidemokraattisen valtion hyvinvointikäsityksen keskeiset periaatteet, kuten oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon, edelleen ensisijaisina lähtökohtina, joiden tulisi ohjata suomalaista peruskoulutusta. Nämä koulutusta ympäröivät rationaliteetit, periaatteet ja käytänteet luovat osin kompleksisen arvomaiseman, jossa koulutusalan toimijat joutuvat navigoimaan työskennellessään peruskoulutuksen parissa. Tutkimus esittää, että suomalaisen edu-bisneksen ja sen edistämisen ympärille on rakennettava entistä avoimempaa ja läpinäkyvämpää keskustelua, jonka tulisi ottaa huomioon erityisesti opetusalan ammattilaisten näkökulmat.