Lapsella – tulevaisuuden nuorella ja aikuisella, tulevien lasten vanhemmalla – on oikeus saada hänen terveyttään suojeleva rokote, jos sellainen on olemassa. Monet lastentaudit, kuten polio, tuhkarokko ja isorokko on saatu kitkettyä rokotuksin. Nykyiseen Suomen kansalliseen rokotusohjelmaan kuuluu rokote ihmisen papilloomavirusta eli HPV:tä vastaan. Arviolta 80 prosenttia ihmisistä saa HPV:n aiheuttaman infektion elinikänsä aikana. HPV aiheuttaa syöpiä, mutta myös muita haittoja, kuten syyliä ja kondyloomia.

Tytöille HPV-rokote on ollut maksutta tarjolla vuodesta 2013 ja pojille vuodesta 2020 alkaen. Suomen kansallisen rokotusohjelman tavoitteena on suojata suomalaiset mahdollisimman hyvin rokotuksin estettäviä tauteja vastaan. Rokotukset ovat vapaaehtoisia ja maksuttomia. Rokotusohjelman mukaisesti HPV-rokote annetaan 10–12-vuotiaille lapsille. (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2023.) Muihin Pohjoismaihin verrattuna Suomessa nuorten HPV-rokotuskattavuus on kuitenkin matalampi ja siinä on suuria alueellisia, maansisäisiä eroja. Tämän vuoksi suomalaislapsilla on aikuisena suurempi riski saada HPV:n aiheuttamia tauteja. Rokotteella saadaan paras teho, kun se annetaan ennen ensimmäistä kosketusta virukseen, käytännössä ennen seksuaalielämän alkamista. Kun rokote annetaan 9–14 vuoden iässä, sillä saavutetaan paras suojaava teho ja rokoteannoksia tarvitaan vähemmän kuin myöhemmällä iällä annettaessa, mikä on kansantaloudellisestikin hyödyllistä.

HPV-rokote tukee myös seksuaaliterveyttä. HPV:n aiheuttamat kondyloomat ja muut iho- ja limakalvomuutokset eivät uhkaa henkeä, mutta ne voivat vaikuttaa voimakkaasti yksilön terveyteen ja hyvinvointiin. Syöpähoidot taas voivat aiheuttaa välittömien haittojen lisäksi esimerkiksi lapsettomuutta ja lisätä ennenaikaisen synnytyksen riskiä. Seksuaalioikeudet ovat ihmisoikeuksia, ja HPV:n osalta niiden toteutumisen pohja rakennetaan jo lapsuudessa ja nuoruudessa.

Rokotedisinformaatio eli tarkoituksellisesti väärän, vailla tieteellistä näyttöä olevan tiedon levittäminen rokotteista aiheuttaa ymmärrettävää epätietoisuutta ja hämmennystä lapsissa, nuorissa ja heidän vanhemmissaan. Disinformaatio voi osin selittää Suomen suhteellisen alhaista HPV-rokotekattavuutta. Onkin tärkeää jakaa tietoa, että maailmanlaajuisesti HPV-rokotteita on annettu satoja miljoonia annoksia ja niiden turvallisuus on todettu laajoissa ja pitkäaikaisissa tutkimuksissa.

Euroopan unionin vuonna 2021 julkaiseman kattavan syöväntorjuntasuunnitelman (European Commission, 2022) yksi kärkihankkeista on HPV:n aiheuttamien syöpien eliminointi EU:n jäsenmaista vuoteen 2030 mennessä. Maailman terveysjärjestö WHO:n tavoitteena on niin ikään hävittää rokottamalla HPV:n aiheuttama kohdunkaulan syöpä sekä kondyloomat. Myös Suomen tulee sitoutua näihin Euroopan unionin ja WHO:n realistisiin tavoitteisiin.