Muistisairaus heikentää ihmisen toimintakykyä johtaen vähitellen riippuvuuteen toisista ihmisistä. Moni muistisairas viettää elämänsä viimeiset vuodet ympärivuorokautista hoivaa tarjoavassa yksikössä, joten asuinympäristöllä on erityinen merkitys muistisairaan elämänlaadulle ja hyvinvoinnille. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kuvata muistisairaan hyvän elämän mahdollistavaa ympärivuorokautisen hoivan asuinympäristöä.

Tutkimusaineisto kerättiin kansalaisille ja sosiaalija terveydenhuollon ammattihenkilöille kohdennetuilla, avoimia kysymyksiä sisältävillä kyselyillä vuonna 2018. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä.

Tutkimukseen osallistuneiden kansalaisten (n=108) ja kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden (n=124) näkemysten mukaan hyvän elämän mahdollistava ympärivuorokautisen hoivan asuinympäristö muodostuu 1) muistisairaan ja hänen läheisensä arvostavasta ja yksilöllisestä kohtaamisesta sekä 2) muistisairaan asuinpaikan kodikkuudesta ja turvallisuudesta. Arvostavassa ja yksilöllisessä kohtaamisessa muistisairasta kohdellaan kunnioittavasti, arki on toiminnallista ja mahdollistaa yhdessäolon läheisten kanssa. Asuinpaikan kodikkuus ja turvallisuus koostuvat asuinpaikan viihtyisyydestä ja rauhallisuudesta, yhteisöllisyydestä, osaavasta ja vakituisesta henkilökunnasta sekä henkilökunnan jatkuvasta läsnäolosta.

Muistisairaan ja hänen läheisensä arvostava ja yksilöllinen kohtaaminen, sekä asuinpaikan kodikkuus ja turvallisuus, tulee ottaa huomioon kehitettäessä muistisairaiden asuinympäristöjä.