Tyypin 1
diabetekselle geneettisesti alttiiden lasten seurantatutkimuksissa on kyetty
identifioimaan suurella osalla saarekespesifisen autoimmuniteetin kehittäneistä
lapsista ensimmäisenä ilmaantuva autovasta-aine, yleensä IAA tai GADA, harvoin
IA-2A tai ZnT8A. Sairastuvilla lapsilla lähes aina kehittyy ensimmäisen lisäksi
myös toinen tai useampia, joten diagnoosihetkellä nämä kaikki ovat yleisiä.
Erityisesti vertailemalla IAA:n ja GADA:n aloittamaa autoimmuniteettia on nähty
selkeitä eroja prosessin alkamisiässä, alttiusgeenien jakautumisessa ja
alustavasti myös ympäristötekijöiden vaikutuksessa. Tämän heterogeenisyyden
huomioiminen antaa paremmat mahdollisuudet tyypin 1 diabetekselle altistavien
geneettisten ja ympäristötekijöiden tunnistamiselle.