B1 Non-refereed article in a scientific journal

Maailmankirjallisuus ja kääntäminen




AuthorsNiskanen Lauri A

Publication year2023

JournalTiede & Edistys

Volume47

Issue4

First page 326

Last page332

DOIhttps://doi.org/10.51809/te.120511

Web address https://doi.org/10.51809/te.120511

Self-archived copy’s web addresshttps://research.utu.fi/converis/portal/detail/Publication/381081220


Abstract

Puheenvuorossa pohditaan, kuinka kaunokirjalliset käännökset tuottavat kaunokirjallista valtakaanonia, ja kuinka kääntäminen voisi olla varjokaanonia ja vastakaanonia tuottavaa toimintaa. Tutkimusmateriaalina puheenvuorossa on valtakielen, englannin, nykyaikaisessa kirjallisessa kentässä marginaalisemman kirjallisuuden lajin, runouden, suomenkieliset käännökset. Kirjallisuuden valtakaanon rajoittaa kapitalistisessa kustannuspolitiikassa erityisesti marginaalisemman runouden käännättämistä, mutta myös kääntäminen ja kääntämättömyys tuottaa kanonisointia: Shakespearen runoutta on käännetty moneen kertaan, mutta Elisabet I:n runous on suomessa lähes tuntematonta. Modernistisen nobelisti T. S. Eliotin pääteokset on käännetty useampaan kertaan, mutta postkolonialistisen karibiaisnobelisti Derek Walcottin tuotanto on laajalti kääntämättä. Seamus Heaneyn palkitusta runotuotannosta on suomennettu laaja antologia, mutta palkittu rodullistettu runoilija Warsan Shire on jäänyt vaille suomennosta. Puheenvuoro perustuu Helsingin yliopistossa vuosina 2020 ja 2021 järjestettyyn Englantilaisen runouden vastakaanon -kurssiin, jonka suunnittelijana ja opettajana puheenvuoron kirjoittaja toimi.


Downloadable publication

This is an electronic reprint of the original article.
This reprint may differ from the original in pagination and typographic detail. Please cite the original version.





Last updated on 2024-26-11 at 11:50