Timo Parvelan lasten fantasiatrilogialla Sammon vartijat (2007‒2009) on vahva intertekstuaalinen kytkös Elias Lönnrotin Kalevalaan (1849). Se paitsi esittelee lukijalle Kalevalasta inspiroituneita henkilöhahmoja, paikkoja ja tapahtumia myös hyödyntää sitaatteja ja mukaelmia eepoksen runoista. Artikkeli kysyy, miten Kalevala toimii Sammon vartijoissa ja millaisena aikojen välinen vuorovaikutus trilogiassa näyttäytyy. Toimijaverkkoteoreettisen toimijuuskäsitykseen ja tekstianalyysin pohjalta artikkeli esittää Kalevalan toimivan sarjassa kahdella tasolla. Ensinnäkin reaalinen Kalevala osallistuu taiteen tuottamisen prosessiin yhdessä kirjailijan ja lukijoiden kanssa. Toisekseen fantasiamaailmassa esiintyvä fiktiivinen versio eepoksesta vaikuttaa tapahtumien kulkuun kanssatoimijana muiden kertomuksen elementtien kanssa. Lisäksi artikkeli osoittaa sarjan haastavan lineaarista käsitystä ajan kulusta sen asettaessa myyttisen menneisyyden ja nykyaikaisen toimintaympäristön rinnakkain. Kirjat käsittelevät ajankohtaisia ongelmia, kuten ilmastonmuutosta, mutta myös muovaavat lukijan ja Kalevalan sekä sen pohjalla olevan mytologian välistä suhdetta.