Tässä hankkeessa tarkastellaan, miten mobiiliteknologian hyödyntäminen suorittavan työn johtamisessa vaikuttaa työntekijöiden työmotivaatioon ja työhyvinvointiin. Hankkeen taustalla on ajatus, että uudet teknologiat ovat jo muuttaneet ja muuttavat jatkossa yhä merkittävämmin työtä suomalaisessa rakennusteollisuudessa. Teknologisia ratkaisuja on jo saatavilla, mutta niiden käyttöaste rakennusteollisuudessa, erityisesti rakennustyömailla, on vielä melko matala. Tutkimuksen viitekehyksenä on käytetty työn vaatimusten ja voimavarojen teoriaa sekä itseohjautuvuuden teoriaa.

Hankkeessa kerätty aineisto on sekä laadullista että määrällistä. Laadullinen aineisto koostuu pääosin 12 haastattelusta, joihin osallistui yhteensä 31 rakennusalan työnjohtajaa eri puolilta Suomea. Lisäksi hankkeeseen osallistuvien yritysten kanssa pidettiin muutamia vuorovaikutteisia tulostyöpajoja, joissa saatu ymmärrys täydensi haastatteluissa saatuja tietoja. Määrällisen tutkimusaineiston muodostivat vastaukset sähköiseen kyselyyn (N=324). Laadullinen aineisto analysoitiin aineistolähtöisesti, määrällinen aineisto puolestaan deskriptiivisesti suoria jakauma, ristiintaulukointia ja eksploratiivista pääkomponenttianalyysiä käyttäen.

Tutkimuksen tulokset osoittavat, että noin kolme neljäsosaa tutkimukseen osallistuvista käytti jotain mobiililaitetta työssään. Myönteinen tulos on, että kokonaisuutena tutkimukseen osallistuvat arvioivat oman työkykynsä hyväksi. Työn suurimmiksi voimavaroiksi mainittiin itse työ ja sen vaihtelevuus, mahdollisuus omien kykyjen ja taitojen hyödyntämiseen, hyvä työyhteisö ja työnantajan tuki, kun mobiiliteknologiaa tuodaan työpaikalle. Työn vaatimukset puolestaan liittyivät koettuun mobiilijärjestelmien aiheuttamaan ylimääräiseen työhön, useisiin rinnakkaisiin järjestelmiin työmaalla, oman osaamisen riittämättömyyteen, teknologian toimimattomuuteen ja työntekijöiden puutteelliseen kielitaitoon. Teknologian koettiin aiheuttavan stressiä, joka syntyi työn ja muun elämän yhteensovittamisen vaikeudesta, huonosti toimivasta teknologiasta ja ylipäätään epäselvistä uuden teknologian käytöllä tavoiteltavista hyödyistä. Uuden teknologian käyttöönotto nostattaa tunteita, joista voi mainita esimerkiksi ristiriidan, joka koetaan ammattiylpeyden ja mahdollisesti teknologian mahdollistaman valvonnan välillä. Eettisestä näkökulmasta tarkasteltuna tämä huoli ei kuitenkaan osoittautunut todelliseksi tässä tutkimuksessa.

Käytännön johtopäätöksenä on tehty ehdotuksia sekä työnjohdolle että työntekijöille. Näitä ovat henkilöstön oman työn ja yrityksen tavoitteiden keskinäisen yhteyden korostaminen ja mobiilijärjestelmien roolin näkyväksi tekeminen tässä kokonaisuudessa. Työntekijöiden näkökulmasta on tärkeätä huolehtia oman ammattitaidon kehittämisestä. Tähän kuuluu enenevässä määrin myös digitaalisten järjestelmien osaaminen.