Iäkkäiden hoivan tueksi on kehitetty erilaisia teknologioita, kuten virikkeitä tarjoavia robotteja. Suomalainen hoivapolitiikka on ottanut keskeiseksi tavoitteekseen tukea hoivateknologioiden käyttöönottoa. Vaikka ruumiillisuus on ollut keskeinen tutkimusaihe feministisessä tieteen- ja teknologiantutkimuksessa ja sukupuolentutkimuksessa, ikääntyvät ja teknologialla avustetut ruumiit ovat saaneet toistaiseksi vähän huomiota. Tarkastelen artikkelissa sitä, millaisia ruumiillisuuksia iäkkäille tarjotut hoivateknologiat tuottavat. Analysoin etnografista havainnointiaineistoa trans- ja posthumanistisen kyborgiteorian avulla. Analyysini osoittaa, että hoivateknologioiden tuottama ruumiillisuus on kitkaista. Suomen hoivapolitiikka korostaa hoivateknologioiden mahdollistamaa yksilön terveyden ja hyvinvoinnin, yritysten kilpailukyvyn ja julkisen talouden kohentamista. Näiden odotusten toimeenpano hoivan arkeen sijoittuvissa teknologiakokeiluissa sen sijaan tuottaa kitkaa, jonka kautta päästään käsiksi sukupuoleen, osallisuuteen ja haavoittuvuuteen liittyviin hoivapoliittisiin kysymyksiin.