Suomen riistakeskuksen Hyvinvointia riistataloudesta -prosessiin kuuluu edistää riistatalouden hyvinvointivaikutusten tutkimusta ja viestintää niistä sekä riista- ja erätalouden taloudellista toimeliaisuutta ja liiketoimintaa. Vuonna 2021 kerättiin kyselytutkimuksella maanomistajien näkemyksiä hirvieläimistä ja riistataloudesta. Kysely keräsi laajalti tietoja maanomistajista sekä heidän mielipiteitään esimerkiksi kaupallisesta metsästyksestä ja toimenpiteistä hirvieläinvahinkojen estämiseksi. Raportissa tarkastellaan kuinka maanomistajat suhtautuvat hirvieläimiin tilansa lähialueilla ja selvitetään onko tekijöitä, jotka vaikuttavat myönteiseen tai kielteiseen suhtautumiseen.

Selvityksen tulosten perusteella vaikuttaa, että Suomessa enemmistö maanomistajista suhtautuu kielteisesti hirvieläimiin, eli he kokevat, että hirvieläinkanta on liian suuri heidän tilansa lähialueilla. Alle puolet suhtautuvat myönteisesti valkohäntäpeuroihin, noin puolet suhtautuvat myönteisesti hirviin ja suurin osa maanomistajista suhtautuu myönteisesti metsäkauriisiin ja muihin hirvieläimiin. Vain pieni osa maanomistajista kokee, että hirvieläinkanta on liian pieni heidän tilansa lähialueilla. Vaikuttaa, että pohjoisessa Suomessa ja sen riistakeskusalueilla suhtaudutaan myönteisemmin hirvieläimiin kuin eteläisessä Suomessa. Kyselyn perusteella valkohäntäpeuroihin sekä metsäkauriisiin suhtaudutaan kielteisesti alueilla, joilla hirvi- sekä valkohäntäpeurakanta on korkea. Keskimääräistä suhtautumista hirviin näyttää kuitenkin ohjaavan muut tekijät kuin hirvien tai valkohäntäpeurojen määrä alueella.

Selvityksen perusteella maanomistaja, joka harrastaa tai on harrastanut metsästystä, ja joka saa korkeampaa rahallista korvausta metsästystoiminnasta maillaan suhtautuu myönteisemmin hirvieläimiin kuin muut maanomistajat. Lisäksi, jos maanomistajat kokevat suurempia hirvieläinten aiheuttamia vahinkoja pelloillaan ja metsissään, he suhtautuvat kielteisemmin hirvieläimiin. Metsästysharrastuksen myötä maanomistajat varmasti näkevät hirvieläinten korkean määrän myös myönteisessä valossa eivätkä pelkästään vahinkojen aiheuttajina. Hirvieläimet tuovat sisältöä vapaa-aikaan ja mielekästä tekemistä sekä mahdollisesti myös lisätuloja sekä ruokaa pöytään. Maanomistajan täytyy lisäksi saada sopivaa ja kohtuullisen korkeaa korvausta maillaan harjoitettavasta metsästystoiminnasta, jotta hän näkee hirvieläimet myönteisemmin. Riistatalouden tuomat myönteiset puolet eivät kuitenkaan aina riitä korvaamaan suuria vahingot maa- ja metsätaloudessa korvauksista huolimatta. Olisikin hyödyllistä pohtia kuinka vahinkojen korvaukset ja niiden estämiseen ohjattu rahallinen tuki vaikuttaa maanomistajien asenteisiin hirvieläimiä kohtaan. Lisäksi tulevaisuudessa olisi tärkeää lisätä tietoa siitä, kuinka hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen taloudelliset haitat ja toisaalta taas riistatalouden tuomat taloudelliset edut ovat yhteydessä toisiinsa.