Metsästysseurojen ja -seurueiden toiminnalla on Suomessa suuri yhteiskunnallinen merkitys ja kestävän hirvieläinkannan hoidon lisäksi on olennaista, että metsästäjät kokevat toiminnan onnistuneena. Raportti selvittää millaisia ajatuksia metsästäjillä on hirvi- ja peurakantojen hoidosta sekä oman seuransa tai seurueensa toiminnasta. Tavoitteenamme on määritellä, millainen on hyvin toimiva metsästysseura ja -seurue sekä selvittää tekijöitä, jotka vaikuttavat vaihteluun onnistuneessa toiminnassa. Kyselyyn vastasi yhteensä 4745 metsästäjää, mikä on noin 3,9% Suomen kaikista hirvieläinmetsästäjistä. Vastaajat edustavat 2768 seuraa Suomen noin 5000:sta metsästysseurasta ja -seurueesta. Vastaukset jakautuvat alueellisesti hyvin kattaen koko Suomen eli kaikki riistakeskusalueet sekä lähes kaikki riistanhoitoyhdistysalueet.

Metsästysseuran- ja seurueen onnistunut toiminta määritellään raportissa kolmella eri tavalla: demokraattinen päätöksenteko, toimiva käytännön toiminta sekä kestävän hirvikannan ylläpito (s. 55). Vastaajat arvioivat näihin liittyviä väitteitä oman seuransa tai seurueensa toiminnan kannalta. Päätöksentekoa kuvataan väitteillä, jotka kysyivät esimerkiksi, onko päätöksenteko toimivaa, tasa-arvoista, läpinäkyvää ja ovatko jäsenet tyytyväisiä siihen. Käytännön toimintaa kuvataan väitteillä, jotka esimerkiksi koskevat pelisääntöjen noudattamista metsästyksen aikana, talkootöihin osallistumista sekä saaliin ja metsästysmahdollisuuksien jakautumista jäsenten kesken. Kestävän kannan ylläpitoa kuvataan väitteillä, joka koskevat vastaajan arviota kannan kestävyydestä, lupamääristä kannan kokoon nähden sekä verotussuositusten noudattamista.

Tyypillisesti toiminta koetaan onnistuneeksi jokaisen muuttujan osalta, mutta vastaajien välillä on myös paljon vaihtelua. Valitettavasti kyselyn mukaan yli viidesosassa rekisteröidyistä metsästysseuroista päätöksenteko ei toimi yhdistyslain edellyttämällä tavalla eli demokraattisesti. Tulosten mukaan päätöksenteko ja käytännön toiminta ovat vahvasti yhteydessä toisiinsa sekä kestävään hirvieläinkantojen hallintaan. On selvää, että ekologisesti kestävää hirvieläinkantaa ei voida saavuttaa, jos seurojen käytännön toiminta ja päätöksenteko paikallisella tasolla eivät toimi.

Metsästystoiminnalla on tutkimuksen mukaan suuri sosiaalinen merkitys ja jos metsästäjät viihtyvät seurassa ja saavat toiminnasta hyvää mieltä, on todennäköistä, että päätöksenteko ja kannanhoito toimivat. Löysimme myös, että jäsenten hyvä tietotaso, luottamus Luonnonvarakeskuksen kannan arvioon ja jäsenten pysyvyys edistävät hyvää toimintaa. Seurojen välinen yhteistyö ja tämän ohella konfliktien vähyys myös edistävät hyvää toimintaakaikilta osin.

Raportin tuloksilla on useita käytännön sovellutuksia hirvieläinkantojen hallinnan eri tasoille (s. 111). Luottamus Luonnonvarakeskuksen kanta-arvioihin on tärkeässä roolissa ja sitä kannattaa ylläpitää ja lisätä. Tulosten mukaan seurojen ja seurueiden välinen yhteistyö esimerkiksi yhteislupien myötä edistää onnistunutta toimintaa. Kuitenkin toimijoiden välisten konfliktien ratkaisemiseen on oltava toimivia ratkaisumenetelmiä. Sosiaaliset tapahtumat ja toiminnan hyvän sosiaalisen puolen ylläpito on paikallisella tasolla erityisen suuressa roolissa. Kaiken kaikkiaan kaikilla hallinnan tasoilla on tärkeä kiinnittää huomiota toimijoiden tietojen ylläpitoon, avoimeen tiedotukseen ja selkeään ohjeistukseen yhdistyslain mukaisesta toiminnasta.