A1 Vertaisarvioitu alkuperäisartikkeli tieteellisessä lehdessä
Koulutusliiketoimintaverkosto Suomessa: Päällekkäisjäsenyysanalyysi
Tekijät: Kiesi Iida, Luoto Lauri, Palonen Tuire, Seppänen Piia
Kustantaja: Suomen kasvatustieteellinen seura
Julkaisuvuosi: 2023
Journal: Kasvatus : Suomen kasvatustieteellinen aikakauskirja
Vuosikerta: 54
Numero: 5
Aloitussivu: 464
Lopetussivu: 480
eISSN: 2737-0658
DOI: https://doi.org/10.33348/kvt.142133
Verkko-osoite: https://journal.fi/kasvatus/article/view/142133
Rinnakkaistallenteen osoite: https://research.utu.fi/converis/portal/detail/Publication/380596263
Tutkimme koulutusliiketoimintaverkostoa ja sen ryhmittymiä analysoimalla koulutusalan yritysten välisiä yhteyksiä neljässä yhteysorganisaatiossa ja hallitusten päällekkäisjäsenyyksissä sosiaalisen pääoman rakentumisen kehyksestä käsin. Tutkimusasetelma ja -aineisto muodostuvat verkostoperiaatteella toimivista koulutusliiketoimintaan kytkeytyvistä neljästä yhteysorganisaatiosta, näihin yhteysorganisaatioihin kuuluvista koulutusalan yrityksistä (N=174) sekä näiden yritysten hallituksissa vaikuttavista henkilöistä (N=739). Koulutusliiketoimintaverkosto jakautui yhteysorganisaatiojäsenyyksien ja hallitusten päällekkäisjäsenyyksien mukaisesti kolmeen osaan: 1. pelkästään Education Finlandin jäseneksi liittyneisiin liikevaihdoltaan ja henkilömäärältään aineiston suurimpiin yrityksiin, 2. pääosin pieniin, oppimisteknologiaan kytkeytyviin yrityksiin, jotka ovat liittyneet kolmeen tai neljään yhteysorganisaatioon sekä 3. vaihtelevan kokoisiin yrityksiin, jotka ovat liittyneet vain yhteen tai kahteen yhteysorganisaatioon eivätkä ole verkottuneet hallitusten päällekkäisjäsenyyksin. Opetushallituksen koordinoima Education Finland on sekä kokonsa puolesta että jäsenyritysten päällekkäisjäsenyyksin tarkasteltuna keskeinen koulutusliiketoimija; valtio on luonut koulutusliiketoiminnalle ja erityisesti koulutusviennille suotuisia rakenteita, joissa yksityinen ja julkinen sektori toimivat yhteistyössä. Tarkastelemamme koulutusliiketoimintaverkoston toimintaa voidaan tulkita pehmeäksi yksityistämiseksi, sillä julkinen sektori mahdollistaa yksityisten toimijoiden osallistumisen julkiseen koulutusjärjestelmään.
Ladattava julkaisu This is an electronic reprint of the original article. |