D2 Artikkeli ammatillisessa kokoomateoksessa
Keuhkosyöpä - Käypä hoito -suositus
Tekijät: Antti Jekunen, Jarkko Ahvonen, Jarmo Gunn, Tiina Hetemaa, Airi Jartti, Sami Kajander, Jussi Koivunen, Mauri Kouri, Juho Lehto, Elisa Lappi-Blanco, Taneli Saariaho, Thanos Sioris, Jarmo Salo, Eero Sihvo, Leila Vaalavirta, Piia Vuorela
Toimittaja: Antti Jekunen, Jarkko Ahvonen, Jarmo Gunn, Tiina Hetemaa, Airi Jartti, Sami Kajander, Jussi Koivunen, Mauri Kouri, Juho Lehto, Elisa Lappi-Blanco, Taneli Saariaho, Thanos Sioris, Jarmo Salo, Eero Sihvo, Leila Vaalavirta, Piia Vuorela
Kustantaja: Duodecim
Julkaisuvuosi: 2016
Kokoomateoksen nimi: Keuhkosyöpä - Käypä hoito -suositus
Verkko-osoite: http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=hoi06050
Tiivistelmä
Tupakointi on keuhkosyövän tärkein riskitekijä: se aiheuttaa 90 % keuhkosyövistä. Tehokkain keino vähentää keuhkosyövän ilmaantuvuutta ja keuhkosyöpäkuolleisuutta on tupakoinnin vähentäminen väestössä.
Tietokonetomografiaseulonta vähentänee keuhkosyöpäkuolleisuutta runsaasti tupakoineilla, mutta lisänäyttöä sen kokonaishyödystä tarvitaan.
Jos keuhkosyöpäepäily herää perusterveydenhuollossa, potilaasta tulee ottaa keuhkojen natiiviröntgenkuva ja hänet tulee lähettää keuhkosairauksien klinikkaan jatkoselvittelyjä varten.
Diagnoosi perustuu histologiseen tai sytologiseen näytteeseen, jonka analyysissä pyritään mahdollisimman tarkkaan diagnoosiin, tarvittaessa immunohistokemiallisia värjäyksiä käyttäen. Kun kyse on inoperaabelista tai ei-kuratiiviisesti hoidettavasta ei-levyepiteeliperäisestä ei-pienisoluisesta karsinoomasta, histologisesta tai sytologisesta materiaalista tehdään hoitoa varten tarvittavat molekyyli- ja molekyylisytogeneettiset tutkimukset.
Hoitopäätökseen vaikuttavat kasvaimen mikroskooppinen tyyppi, levinneisyysaste (TNM-luokitus), potilaan yleiskunto, muut sairaudet ja keuhkojen toimintakyky.
Pienisoluisen keuhkosyövän hoitona on solunsalpaajahoito, joka rajoittuneessa taudissa yhdistetään sädehoitoon.
Paikallisen ei-pienisoluisen keuhkosyövän ensisijaisena hoitona on leikkaus.
Kuvantamistutkimuksessa suurentuneeksi todetusta välikarsinan imusolmukkeesta otetaan kudosnäyte, joka tutkitaan ennen hoitopäätöstä.
Leikkauksen yhteydessä välikarsinan imusolmukkeet tulee joko poistaa systemaattisesti tai eri imusolmukealueilta on otettava näytteet histologiseen tutkimukseen.
Paikallisen ei-pienisoluisen keuhkosyövän leikkaushoidon jälkeen osa potilaista hyötyy liitännäissolunsalpaajahoidosta.
Välikarsinan alueen imusolmukkeisiin levinneen ei-pienisoluisen keuhkosyövän hoitona on solunsalpaajahoidon ja sädehoidon yhdistelmä. Yksittäisissä tapauksissa täydentävä leikkaushoito voi olla mahdollinen.
Laajemmalle levinneen ei-pienisoluisen keuhkosyövän hoitona on lääkitys, palliatiivinen sädehoito tai oireenmukainen hoito