Erilaiset luontopohjaiset ratkaisut ovat viime vuosina herättäneet kasvavaa
kiinnostusta kansainvälisissä ja kansallisissa toimijoissa. Luontopohjaiset ratkaisut täydentävät teknistä
lähestymistapaa painottavia maankäytön ja suunnittelun ratkaisumalleja, sillä
niiden avulla voidaan ratkoa samanaikaisesti useita yhteiskunnallisia ongelmia. Luontopohjaisten ratkaisujen kysyntää ja ajankohtaisuutta
lisäävät myös muut yhteiskuntien kohtaamat haasteet, kuten
kaupungistumisen hallinta, luonnon monimuotoisuuden turvaaminen sekä kestävän
kehityksen tavoitteisiin vastaaminen. Kaupunkisuunnittelussa luontopohjaisten ratkaisujen monihyötyisyyden tunnistaminen
voi edistää toimialojen rajat ylittävää toimintaa. Hyötyjen ja
kustannusten laaja-alainen tunnistaminen ja arviointi ovat edellytys myös
valittaessa kokonaisuuden kannalta parhaita vaihtoehtoja sekä arvioitaessa
maankäytön ristiriitatilanteita. Laaja-alainen hyötyjen
tunnistaminen ja intressien yhteensovittaminen edellyttävät monitieteistä
tutkimustietoa sekä uudenlaisia suunnittelun ja päätöksenteon toiminta- ja
yhteistyömalleja. Luontopohjaisilla ratkaisuilla on mahdollista vastata myös moniin kuntien
velvoitteisiin, kuten vesienhallinnan, virkistyspalveluiden, viherrakenteen ja
biodiversiteetin kehittämiseen. Luontopohjaisten ratkaisuiden mahdollisuuksia vastata ilmastonmuutoksen
aiheuttamiin yhteiskunnallisiin haasteisiin on tutkittu ”Tehokkaat ja
vaikuttavat luontopohjaiset ratkaisut ilmastonmuutoksen sopeutumisen välineinä”
-hankkeessa (TASAPELI). Vuonna 2018 käynnistynyttä tutkimushanketta koordinoi Suomen ympäristökeskus (SYKE) ja rahoittaa
valtioneuvosto. Turun yliopiston maisemantutkimuksen toteuttamassa tapaustutkimuksessa selvitettiin luontopohjaisten vesienhallintaratkaisujen
sosiaalista ja kulttuurista vaikuttavuutta. Tapaustutkimusta varten tehtiin haastatteluja ja
järjestettiin sidosryhmätyöpaja.  Haastatteluilla
pyrittiin selvittämään eri toimijoiden sekä kirjattuja
että muita tavoitteita ja näiden toteutumista heidän
näkökulmastaan.