Mitä salaperäisin veikko : Sherlock Holmesin mieskuvan rakentaminen Granadan tuottamissa TV-sarjoissa 1984-1994
: Karvo elina
Publisher: Turun yliopisto
: 2013
: https://www.utupub.fi/handle/10024/92132
Tarkastelen tutkielmassani brittiläisen Granadan vuosina 1984–1994
tuottamien TV-sarjojen rakentamaa mieskuvaa niiden päähenkilöstä
Sherlock Holmesista. Millaisena miehenä Sherlock Holmes näyttäytyy
sarjan esittämässä viktoriaanisessa kulttuurissa ja millaisen kuvan
sarja antaa mieheydestä 1980–1990-lukujen brittiläisessä
televisiotuotannossa? Olennaisessa osassa aiheen tutkimista on
pääaineiston sijoittaminen tutkimuskontekstiinsa 1980–90-luvuille,
jolloin Iso-Britanniassa tehtiin lukuisia 1800-luvun lopulle ja
1900-luvun alkuun sijoittuvia, ns. perinne-elokuvia. Sarjat on sovitettu
Sir Arthur Conan Doylen kirjoittamista tarinoista ja ne liittyvät myös
vahvasti Sherlock Holmesin audiovisuaaliseen perinteeseen.
Mieskuvan rakentumisen tarkastelussa nostan esiin kaksi teemaa:
sosiaaliset suhteet ja eksentrisyyden. Millainen mies Sherlock Holmes on
veljensä, ystävänsä tai sarjassa nähtävien naishahmojen seurassa? Millä
tavalla nämä sosiaaliset suhteet luovat Holmesin mieskuvan
monimuotoisuutta? Millä tavoin Sherlock Holmes voidaan nähdään
eksentrisenä kulttuurihistoriallisesta näkökulmasta tarkasteltuna?
Eksentrisyydestä puhuessani nostan esiin sarjoissa Holmesia esittävän
Jeremy Brettin, jonka oma persoona kietoutuu hänen tulkintaansa
tiiviisti. Pohdin mm. miesten välistä ystävyyttä ja horjuvan terveyden
vaikutusta mieskuvaan.
Pääaineistonani toimivat Granadan tuottamat TV-sarjat, jotka
sisältävät 41 jaksoa. Analysoin sarjojen kohtauksia ja avaan
tutkimusteemojani niiden kautta. Kiinnitän huomiota pieniin
yksityiskohtiin, kuten repliikkeihin, eleisiin ja äänenpainoihin. Niiden
kautta rakentuu Sherlock Holmesin moniulotteinen mieskuva. Sosiaaliset
suhteet luovat eksentrisyydelle elinympäristön, ja erikoinen
käyttäytyminen nousee parhaiten esiin kanssakäymisessä toisten hahmojen
kanssa. Holmes käyttäytyy eri ihmisten seurassa selkeästi erilaisin
tavoin, jotka riippuvat esimerkiksi vastapuolen sukupuolesta tai
yhteiskunnallisesta asemasta. Holmesin eksentrisyys jakautuu kahtia
positiivisen puolen linkittyessä vahvasti hänen työhönsä ja
negatiivisten piirteiden tullessa esiin maanis-depressiivisyyttä
sairastaneen Jeremy Brettin tulkinnassa.