Selvityksen tavoitteena on tarkastella meriklusterin eri toimijaryhmien välistä verkostoitumista Pohjoisella kasvuvyöhykkeellä hyödyntäen uudenlaisia aineistoja toimijoiden välisen kytkeytymisen tarkastelussa. Käytännössä selvityksessä analysoidaan yritysten päättäjäverkostoja, tutkijoiden co-author -verkostoja, yritysten ja korkeakoulujen välisiä verkostoja sekä kehittäjien välisiä verkostoja. Aineistolähteinä käytetään pääosin Juuli-palvelua (julkaisutietoportaali), Suomen Asiakastieto Oy:n yritystietokantaa sekä Bureau van Dijkin Orbis Europe -tilinpäätöstietokantaa, minkä lisäksi on toteutettu haastatteluja kehittäjäverkostojen selvittämiseksi. Selvityksen toteutti Turun yliopiston kauppakorkeakoulun tutkijoista sekä Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDIn ja Sweco Ympäristön asiantuntijoista koostuva ryhmä.

Selvitys osoittaa, että vyöhykkeen yritykset ja korkeakoulut toimivat verkostomaisesti vyöhykkeen alueella, huolimatta siitä että suurimmassa osassa tarkastelun kohteena olleita verkostoja yhteistyötä tehtiin myös vyöhykkeen ulkopuolisiin alueisiin kytkeytyneenä. Analyysi tuo esille etenkin meriteollisuuden keihäänkärkinä toimivien järjestelmätoimittajien verkottuneisuuden. Pohjoinen kasvuvyöhyke näyttäytyy keskeisenä maantieteellisenä alueena useammalle verkostoanalyysista nousseelle tiiviimmälle päättäjä- ja kehittäjäverkostolle, mikä luo hyvän pohjan verkostojen jatkokehittämiselle ja eri osaamisten yhdistymiselle. Toisaalta on hyvä huomata, että meriklusterin toimijat toimivat useilla eri markkinoilla eivätkä välttämättä ole erityisen verkottuneita toisiinsa, varsinkaan eri toimialojen kesken. Tästä näkökulmasta organisoiville ja toimijoita yhteen tuoville tahoille on osoitettavissa selkeää kysyntää.

Kehittämissuositukset on jaettu kolmeen osaan tukemaan kehittämistoiminnan tehokasta kohdentamista: 1) Yleiset vyöhykkeen kehittämistä koskevat näkökulmat, 2) Suositukset klustereiden kehittämiseksi vyöhykkeellä, sekä 3) Meriklusteria koskevat kehittämissuositukset. Nimenomaan toimialojen välisen yhteistyön edistämiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Tässä vyöhyke voi toimia käynnistäjänä ja alustana toimijoiden väliselle verkottumiselle. Lisäksi yritysten toimintaympäristön kehittäminen erilaisin kytkeytyneisyyttä, saavutettavuutta ja viihtyvyyttä edistävin keinoin kuuluu keskeisesti vyöhykekehittämisen toimintakenttään. Yhteinen visiointi vyöhykkeen tulevaisuudesta edesauttaa toimijoita näkemään vyöhykkeet alustana oman toimintansa kehittämiseen.